Hyppää pääsisältöön
Artikkeli

5 asiaa, jotka vähemmän stressistä kärsivät yrittäjät tietävät

Palkansaajista yrittäjiksi siirtyvät ihmiset huomaavat monesti ensimmäisinä yrittäjyysvuosinaan kaksi asiaa. Oman työn organisointiin ja yrityksen luotsaamiseen liittyvät vapaudet tuovat työntekoon aivan uudenlaista innostuneisuuden tunnetta. Parhaimmat päivät ovat kuin yhtä pitkää työn juhlaa, jonka ajaksi tekisi mieli nostaa lippu pihamaan salkoon. Ja sitten on se toinen puoli: yrittäjän arjessa työhön liittyvät negatiiviset asiat painavat usein mieltä aivan eri tavalla kuin palkkatyöläisenä. Varsinkin yrityksen huono taloudellinen tilanne sekä välillä överipitkiksi venyvät päivät ovat omiaan aiheuttamaan uhkaa työssä jaksamiselle ja yrittäjän hyvinvoinnille.

Yksi yrittäjän tärkeimmistä ominaisuuksista onkin kyky sietää stressiä ja painetta. Listasimme viisi ajattelu- ja toimintatapaa, jotka mielestämme yhdistävät monia aavistuksen verran vähemmän stressistä kärsiviä yrittäjiä.

1. Tähtäin positiiviseen stressiin

Stressi-sanaan liittyvät merkitykset ovat pääosin kielteisiä, ja siksi positiivisen stressin käsite onkin itsessään hieman kummallinen.

Positiivisella stressillä eli eustressillä tarkoitetaan suorituskykyä parantavaa painetilaa, joka auttaa ihmistä selviytymään haasteistaan. Lopputuloksena stressi lisää toiminnan tehokkuutta ja tuo kokijalleen mielihyvän ja onnistumisen tunteita.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n koordinoimassa hankkeessa selvitettiin taannoin suomalaisyrittäjien keinoja positiivisen stressin aikaansaamiseksi. Tutkimuksen tuloksista pinnalle nousi kuusi pääasiaa, jotka olivat yhteydessä positiivisen stressin edistämiseen:

  • Työn parempi organisoiminen = Mitä pitää tehdä nyt, mitä voi tehdä myöhemmin, kauanko pitää varata aikaa?
  • Myönteisen paineen rakentaminen = Esim. positiivisen kiireentunnun luominen tai tiukempien tavoitteiden asettaminen.
  • Riittävä virittäytyminen haastaviin tilanteisiin = Esim. myyntitilanteen tai palaverin harjoittelu ja läpikäynti ennalta.
  • Ilon vaaliminen työssä = Pientäkin etappia tai onnistumista voi juhlistaa.
  • Riittävä palautuminen = Työaikojen säännöllisyys, yöunen määrä ja laatu, työn ja vapaa-ajan riittävä erottelu jne.
  • Omien ajatusten ja kokemusten reflektointi = Virheistä oppiminen, omien toimintatapojen tunnistaminen, hallinnan tunteen luominen.

Selvityksessä havaittiin, että yrittäjät kokivat positiivisen stressin tuntemukset tärkeiksi, koska ne helpottivat työnteosta nauttimista ja tulosten saavuttamista kiireen keskellä.

2. Multitaskaaminen ei ole tehokasta

Takavuosina multitaskaamisesta puhuttiin työelämäyhteyksissä välillä hyvinkin myönteiseen sävyyn. Monet työnhakijat saattoivat mainostaa olevansa multitaskaajia, jotka pystyvät tarvittaessa tekemään samanaikaisesti viittä eri asiaa ja hyppimään vartin välein työtehtävästä toiseen.

Viimeistään muutamien viime vuosien aikana termi on kuitenkin menettänyt hohtoaan, kun yliopistot ja muut tutkimuslaitokset ovat jatkuvasti julkaisseet uusia selvityksiä multitaskaamisen haitoista.

Tutkimusten tulokset ovat olleet yhteneviä: Työnteko on selvästi tehokkaampaa, kun ihminen keskittyy kunnolla yhteen asiaan kerrallaan. Jatkuva tehtävästä toiseen pomppiminen sen sijaan syö tehokkaasti aivojen energiavarastoja ja vaikeuttaa keskittymistä. Tämä johtaa pitkään jatkuessaan stressin lisääntymiseen.

Vaikka yrittäjät ovat välillä pakotettuja hoitamaan monia asioita päällekkäin, turhista keskeytyksistä ja työtehtävien välillä poukkoilusta kannattaa pyrkiä eroon mahdollisuuksien mukaan.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:

  • varaat tietyt ajat sähköpostien lukemiselle,
  • suunnittelet työpäiviesi sisällön tarkemmin etukäteen,
  • pidät 15 minuutin pituisia taukoja muutaman tunnin välein,
  • listaat hoidettavat tehtävät ja teet yhden valmiiksi ennen seuraavaan siirtymistä,
  • et pidä puhelinta (ja sen sisältämiä some-kanavia ja WhatsAppia) koko ajan lähettyvilläsi.
Kuinka välttää stressiä yrittäjänä

3. Pieniä virheitä on turha jäädä märehtimään

Oliko asiakas Hangossa mutta toimititkin rahdin Hankasalmelle? Tässä tilanteessa onkin ehkä syytä voivotella hetki, pyytää anteeksi ja miettiä, miten aiheutunut vahinko hyvitetään. Jos sen sijaan puhutaan pienistä virheistä, niihin suhtautumisessa riittää petrattavaa huomattavan monella.

Jokainen yli viikon yrittäjänä työskennellyt on todennäköisesti ehtinyt jo tehdä virheitä, ja varsinkin tunnollisiksi itsensä luokittelevilla ihmisillä on usein taipumusta suhtautua pieniinkin virheisiin ylireagoiden.

Tämä tarkoittaa sitä, että virheistä tai epäonnistumisista murehtimiseen uhrataan selvästi enemmän aikaa kuin vastaavista onnistumisista iloitsemiseen. Omien virheiden myös uskotaan näyttävän muiden silmissä suhteettoman suurilta.

Sähköpostiviestistä unohtunut liitetiedosto, markkinointimateriaaleihin jäänyt kirjoitusvirhe tai pieni sekaannus palaveriaikatauluissa eivät ole asioita, joita pitäisi jäädä märehtimään liian pitkäksi aikaa.

  • Onko virheellä oikeasti merkitystä asiakkaani tai itseni kannalta?
  • Muistaako kukaan tekemääni virhettä enää huomenna?
  • Miten vältän saman virheen jatkossa?

Sen jälkeen voitkin jo siirtyä eteenpäin.

5. Huonot rutiinit on syytä tunnistaa ajoissa

Yrittäjyyden alkutaipaleella monille on järkytys, kuinka suuri osa ajasta kuluu kaikkeen muuhun kuin laskutettavaan työhön. Toiminnan vakiintuessa tilanne saattaa vähitellen helpottaa, kun esimerkiksi kirjanpitoon tai markkinointiin liittyviä tehtäviä pystytään enemmissä määrin ulkoistamaan.

Yrittäjän työrutiineihin saattaa silti jäädä kytemään sellaisia pienempiä käytäntöjä, jotka myös pystyisi tekemään paremmin ja tehokkaammin jollain toisella tavalla. Nämä käytännöt voivat liittyä esimerkiksi laskutukseen, ajanvarausjärjestelmiin, verkkokaupan toimivuuteen, kirjanpidon prosesseihin, asiakkuuksien hallintaan. Esimerkkejä kyllä riittää.

Huonojen rutiinien tunnistaminen tarkoittaa sitä, että yrittäjä löytää ne pienet työvaiheet, joihin hän joutuu uhraamaan liikaa resursseja suhteessa saatuun hyötyyn. Hyvinkin pienten asioiden korjaaminen vähentää kiireentuntua ja voi vapauttaa vuodessa useiden työpäivien verran aikaa johonkin järkevämpään – esimerkiksi vapaa-aikaan tai tuottavaan työhön.

Kuuluuko sinun työarkeesi jokin toistuva rutiini, jonka kanssa joudut jatkuvasti tuskailemaan enemmän kuin pitäisi? Oletko etsinyt vaihtoehtoja tai yrittänyt tehdä asialle jotain?

Artikkeli on alunperin julkaistu eTaskun blogissa.

Ota meihin yhteyttä!

Jos alla oleva lomake ei näy, voit täyttää sen täällä.

Share