Huomioi nämä johtajasopimuksessa
Ylimmät johtajat ovat yrityksen tärkeä resurssi. Johtaja voidaan sitouttaa toimintaan sopivilla kannustimilla. Toisaalta, jos johtajalle ei ole esimerkiksi sovittu kilpailukieltoa, voi irtisanoutumistilanteessa aiheutua mittavaa vahinkoa menetettyinä asiakkaina.
Alla on nostettu esiin asioita, jotka on erityisesti syytä ottaa huomioon johtajasopimusta tehtäessä. On huomattava, että vaikka johtajasopimuksista puhutaan usein jotenkin erityislaatuisena asiana, kaikki muut ylimmät johtajat kuin toimitusjohtajat ovat normaalissa työsuhteessa yhtiöön. Eroina muihin työntekijöihin on se, että työaikalakia tai työehtosopimuksia ei heihin sovelleta.
Johtajasopimuksen tarkistuslista
1 Vähimmäisehdot ja sopimuksen muoto
Työsopimus voidaan tehdä myös suullisesti, mutta työsopimuslain mukaan työnantajan on annettava yli kuukauden pituisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle selvitys keskeisistä, laissa luetelluista työsuhteen ehdoista. Kannattaa huomioida, että työsuhteen ollessa määräaikainen on määräaikaisuudelle ilmoitettava peruste. Kirjallinen muoto on aina suositeltava.
2 Työsuhteen kesto
Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä vain perustellusta syystä (esim. sijaistus, projekti).
Määräaikaisen sopimuksen päättymispäivän ei ole pakko olla sopimusta tehtäessä tiedossa, vaan se voidaan tehdä tietyn sijaistuksen ajaksi päättyen alustavasti silloin, kun sijaistettava henkilö aikaisintaan palaa töihin.
Määräaikaista työsopimusta ei voida irtisanoa, vaan ainoastaan purkaa. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus päättyy irtisanomiseen.
3 Koeaika
Koeaika on voimassa vain, jos siitä on sovittu. Koeaika on enintään 6 kuukautta tai puolet määräaikaisen työsuhteen kestosta.
4 Työehtosopimus
Johtajaan ei tyypillisesti sovelleta työehtosopimusta, mikä kannattaa mainita.
5 Palkka
Jos tulospalkkiomalli otetaan osaksi työsopimusta, ei sitä voi enää myöhemmin yksipuolisesti muuttaa. Kannattaa miettiä tilannekohtaisesti, kannattaako tulospalkkauksesta sopia sopimuksella.
Sinänsä työnantaja voi yksipuolisesi päättää vuosittain vaihtuvistakin malleista. Jos malli vaihtelee, ei työntekijä voi vaatia samaa palkkausta tulevina vuosina. Työsopimuksissa voidaan viitata esim. oikeuteen saada tulospalkkiota kulloinkin vahvistettavan mallin mukaisesti.
Jos sovitaan osakekannustimista, kannattaa ehdot sovittaa yhteen mahdollisen osakassopimuksen kanssa.
6 Työaika
Johtotehtävissä työskentelevällä ei yleensä ole lainkaan työaikaa. Yleensä mainitaan, että työaikalakia ei sovelleta ja että henkilöllä ei ole oikeutta ylityökorvauksiin.
Työaikalaki ei sovellu, jos henkilön tehtävänkuva vastaa yrityksen itsenäisen osan johtamista. Jos kyse on tätä alemman tasoisesta henkilöstä (väliportaan esimies), työaikalaki soveltuu, mutta lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä voidaan sopia maksettavaksi kiinteä kuukausikorvaus. Korvaus kirjataan sopimukseen normaalin palkan lisäksi maksettavaksi selkeäksi rahamääräiseksi summaksi.
7 Irtisanomisaika
Lain mukaan irtisanomisajasta voidaan sopia melko vapaasti, mutta työntekijän noudatettava irtisanomisaika voi olla korkeintaan yhtä pitkä kuin työnantaja noudatettava (esim. molemmin puolin 2 kk). Joissain tapauksissa, esimerkiksi asiantuntijoiden kohdalla, lain mukaista pidempi työntekijän noudatettava irtisanomisaika voi olla järkevä, jotta korvausrekrytoinnille jää aikaa. Irtisanomisaika on aina enintään 6 kk.
Irtisanomisehdon yhteydessä kannattaa sopia, että loppupalkka maksetaan työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä, muuten loppupalkka on maksettava työsuhteen viimeisenä päivänä.
8 Salassapito
Työsopimuslain mukainen liikasalaisuuden ilmaisu- ja hyödyntämiskielto on voimassa vain työsuhteen ajan. On syytä sopia, että se sitoo työntekijää työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Lisäksi kannattaa määritellä, mikä tieto on salassa pidettävää.
Salassapitoehtoa voi tehostaa sopimussakolla.
9 Kilpailukielto
Työntekijä ei saa harjoittaa työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa työsuhteen aikana, mutta lain perusteella tämän jälkeen ei ole mitään rajoituksia.
On mahdollista sopia, että kilpailukielto jatkuu enintään 6 kuukautta työsuhteen päätyttyäkin. Kilpailukieltolausekkeen on kuitenkin oltava aina perusteltu työnantajan liiketoiminnan kannalta. Ehdon muotoiluun kannattaa siksi kiinnittää huomiota, ehto joka kieltää kilpailijalle töihin menemisen on paljon ankarampi kuin ehto, joka kieltää vain työnantajan asiakkaille töiden tekemisen 6 kk ajan.
Kilpailukieltoa on mahdollista tehostaa sopimussakolla, jonka määrä on enintään työntekijän 6 kuukauden palkka.
Edellä mainitut rajoitukset eivät koske ylimpiä johtohenkilöitä, eli heidän kohdallaan kilpailukiellon pituudesta ja sopimussakosta voidaan lähtökohtaisesti sopia vapaasti. Ehtojen on kuitenkin oltava kohtuullisia yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti.
10 Immateriaalioikeudet, henkilötietojen käsittely ja sähköposti
Keksinnöt ja tietokoneohjelmistoihin liittyvät oikeudet siirtyvät yleensä jo suoraan lain nojalla työnantajalle, mutta asiasta on silti syytä sopia siten, että työsuhteen aikana syntyneet ko. oikeudet siirtyvät korvauksetta ilman erillistä sopimista työnantajalle.
Lain mukaan on sovittava siitä, miten ja missä yhteyksissä työnantaja saa käsitellä työntekijän sähköpostiosoitteeseen tulevia viestejä työsuhteen päätyttyä. Kannattaa sopia myös siitä, kuinka pitkään sähköpostiosoite on voimassa.
