Kansallinen tulorekisteri KATRE – Mitä se käytännössä tarkoittaa?
Yleistä KATRE:sta
1. Mistä KATRE:ssa on kyse
Laki tulotietojärjestelmästä tuli voimaan 16.1.2018. Laissa säädetään kansallisen sähköisen tietokannan käyttöönottamisesta sekä soveltamisesta. Kansallisen tulorekisterin perustamishanke (KATRE) on yksi hallituksen kärkihankkeista ja sen käytännön toteutuksesta vastaa Verohallinto.
Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta, joka sisältää kattavat palkka-, eläke ja etuustiedot tulonsaajista yksilötasolla. Tiedon tuottajat, esimerkiksi työnantajat ja tilitoimistot, ilmoittavat tiedot ansiotuloista tulorekisteriin reaaliaikaisesti ja maksukohtaisesti.
Tulorekisteriin toimitettuja tietoja hyödynnetään mm. etuuksien laskennassa, asiakasmaksujen määräämisessä, eri viranomaisten valvonnassa sekä tilastoinnissa.
2. Millä aikataululla KATRE tulee voimaan
Tulorekisteri otetaan käyttöön vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa 1.1.2019 alkaen tulorekisteriin ilmoitetaan tiedot maksetuista palkoista ja muista ansiotuloista. Toisessa vaiheessa vuodesta 2020 alkaen tulorekisteriin ilmoitetaan myös tiedot maksetuista eläkkeistä ja etuuksista.
3. Keitä KATRE koskee
Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin koskee kaikkia palkkojen maksajia tai palkkatiedon ilmoittajia 1.1.2019 alkaen ja kaikkia etuuden maksajia 1.1.2020 alkaen.
Tulorekisterin tietoja käyttävät 1.1.2019 lähtien Verohallinto, Kela, työttömyysvakuutusrahasto (TVR) sekä työeläkelaitokset ja ETK. Vuodesta 2020 lähtien tiedon käyttäjien määrä kasvaa ja mukaan tulevat mm. TEMin hallinnonala, Tilastokeskus, Koulutusrahasto, vahinkovakuuttajat, työttömyyskassat ja työsuojeluviranomainen.
Tulorekisterin tietoja käyttävät vain ne, joilla on siihen lain perusteella oikeus. Viranomaiset ja muut tiedon käyttäjät saavat tulorekisteristä vain sen tiedon, mihin he ovat oikeutettuja ja mitä he tarvitsevat toiminnassaan. Tulorekisteri ei luo mitään uusia oikeuksia saada tietoja.
Lisätietoja tulorekisterin tiedon tuottajista ja tiedon käyttäjistä sekä aikataulusta löydät tulorekisterin sivuilta.
4. Mitä asioita KATRE:en ilmoitetaan
Vuodesta 2019 alkaen tulorekisteriin ilmoitetaan palkkatiedot. Tulorekisteriin ilmoitettavia tietoja ovat työstä maksetut palkat, luontoisedut, palkkiot, työkorvaukset sekä muut ansiotulot. Myös verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset ilmoitetaan tulorekisteriin.
Vuodesta 2020 alkaen ilmoitetaan myös eläke- ja etuustiedot.
Osa tulorekisteriin ilmoitettavista tiedoista on pakollisia ja osa vapaaehtoisesti ilmoitettavia täydentäviä lisätietoja. Pakolliset tiedot vastaavat vuosi-ilmoitustietoja (palkkatietoja), jotka on aiemmin ilmoitettu Verohallinnolle, työeläkelaitoksille, Työttömyysvakuutusrahastolle ja työtapaturmavakuutusyhtiöille.
Vapaaehtoisia täydentäviä lisätietoja ovat muun muassa:
- Maksajaan liittyvät lisätiedot, esim. maksajan aliorganisaatiot ja asiointikieli
- Tulonsaajaan liittyvät lisätiedot, esim. tulonsaajan toimipaikka
- Poissaoloja koskevat tiedot
- Palvelussuhdetta koskevat tiedot, esim. sovellettava työehtosopimus, palvelussuhteen tyyppi ja osa-aikaisuuden prosentti
- Vakuuttamiseen liittyvät tiedot, esim. työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen vakuutusnumero ja yhtiötunnus
- Maksettuun tuloon liittyvät tiedot, esim. tulojen ansaintakaudet ja palkan yksikkö
- Kansainväliseen työskentelyyn liittyvät tiedot, esim. työskentelyajat Suomessa ja osoite työskentelyvaltiossa
Lisätietoja tulorekisteriin ilmoitettavista tiedoista löydät tulorekisterin sivuilta.
5. Mitä aiempia käytäntöjä KATRE korvaa?
Tulorekisteri korvaa mm. Verohallinnon, työeläkeyhtiöiden, työttömyysvakuutusrahaston ja tapaturmavakuuttamisen vuosi-ilmoitustietoja. Se korvaa myös työnantajilta ja tulonsaajilta pyydettyjä palkkaselvityksiä ja -todistuksia.
Ota huomioon seuraavat asiat
1. Tunnistautuminen ja tunnukset
Tulorekisterissä on kaksi asiointikanavaa, tekninen rajapinta ja sähköinen asiointipalvelu, ja niiden käyttö vaatii sähköisen tunnistautumisen.
Tulorekisterin teknisten rajapintojen käyttäjät tunnistautuvat käyttämällä tulorekisterin varmennepalvelua. Varmenne myönnetään organisaatiolle, joka toimittaa tietoja tulorekisteriin, jolloin käyttäjän ei tarvitse tunnistautua henkilökohtaisesti. Varmenne myönnetään joko yritykselle tai sen puolesta asioivalle tilitoimistolle. Kun varmenne myönnetään tilitoimistolle, sitoutuu tilitoimisto ilmoittamaan tietoja vain niiden asiakkaiden puolesta, joiden kanssa se on tehnyt keskinäisen sopimuksen.
Yrityksen tai tilitoimiston nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö tekee tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa hakemuksen teknisen rajapinnan käyttöönottamiseksi. Rajapinnan käyttöönottohakemuksella aloitetaan varmenteen hakeminen. Hakemus teknisen rajapinnan käyttöönottamiseksi voidaan tehdä 1.11.2018 alkaen tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa.
Tulorekisterin sähköiseen asiointipalveluun tullaan kirjautumaan tulorekisteri.fi -sivulta ja tunnistautumisessa käytetään Suomi.fi -tunnistusta. Sähköisen asiointipalvelun käyttäjä voi tunnistautua pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella, varmennekortilla tai organisaatiokortilla. Ulkomaiset yritykset ja ulkomaisten yritysten ulkomaiset edustajat tunnistautuvat Katso-palvelussa. Tulorekisterin sähköisen asiointipalvelun valtuutuksen voi tehdä 8.8.2018 alkaen Suomi.fi -sivustolla.
Lisätietoja tulorekisterin tunnistautumisesta ja valtuutuksista löytyy tulorekisterin sivuilta.
2. Tietojen siirto teknisesti
Ilmoittamisen kanavia on paljon, mutta yksinkertaisin tapa on ilmoittaa tiedot teknisen rajapinnan kautta, jolloin tiedot siirtyvät tulorekisteriin suoraan taloushallinnon järjestelmästä.
Teknisen rajapinnan käyttö on mahdollista, jos käytössä olevasta palkka- tai matkalaskujärjestelmästä on rakennettu sähköinen yhteys tulorekisteriin. Lue lisää täältä.
3. Oma järjestelmä vs. ulkoistetut palkat
Yritys on ilmoitusvelvollinen tekemään ilmoitukset tulorekisteriin. Yritys voi tehdä ilmoitukset itse tai valtuutta esim. tilitoimiston tekemään ilmoitukset puolestaan.
Jos yritys itse hoitaa palkkahallintonsa, tulee yrityksen hakea itselleen varmennetta ja/tai tehdä tarvittavat valtuutukset Suomi.fi -palvelussa. Varmenne myönnetään yritykselle ja käyttäjien ei tarvitse tunnistautua henkilökohtaisesti, kun tietoja lähetetään teknisen rajapinnan kautta. Jos tietoja halutaan ilmoittaa sähköisen asiointipalvelun kautta tai ilmoitettuja tietoja halutaan tarkastella asiointipalvelussa, tulee käyttäjille antaa henkilökohtaiset valtuutukset Suomi.fi -palvelussa.
(artikkeli jatkuu lomakkeen jälkeen)
KATRE ja Mepco Palkanlaskenta -järjestelmä
1. Miten Mepco Palkanlaskenta tukee ilmoittamista
Mepcoon toteutetaan Web Servicen viivästetty tekninen rajapinta sekä tiedoston muodostaminen asiointipalvelua tai SFTP-siirtoa varten. Ohjelmaan tehtävistä muutoksista ja määrittelyistä on koottu erillinen KATRE-ohjeistus.
2. Ohjelmiston yhteensopivuus
KATRE:en liittyviä ominaisuuksia on julkaistu Mepcoon versioissa 1803, 1805 ja 1809. Loput KATRE:n ominaisuudet julkaistaan versiossa 1811 ja alkuvuoden 2019 versioissa. Version 1811 julkaisun jälkeen käyttäjien tulee tehdä loput KATRE:en liittyvät määrittelyt. KATRE:n testaaminen kokonaisuudessaan on myös mahdollista version julkaisun jälkeen.
3. Tietojen siirto teknisesti
Tulorekisterissä on kaksi asiointikanavaa, tekninen rajapinta ja sähköinen asiointipalvelu. Teknistä rajapintaa käytettäessä tiedot siirtyvät tulorekisteriin suoraan Mepcon ajosta. SFTP rajapintaa käytettäessä käyttäjä lähettää Mepcon muodostaman XML-tiedoston valitsemansa palvelun kautta tulorekisteriin. Käytettäessä sähköistä asiointipalvelua käyttäjä lataa Mepcon muodostaman XML-tiedoston suoraan tulorekisterin sähköiseen asiointipalveluun.
Lisätietoja tulorekisterin ilmoittamisen kanavista löytyy tulorekisterin sivuilta.
4. Mitä muutoksia ohjelmaan pitää tehdä
Jotta kaikki tiedot saadaan ilmoitettu tulorekisteriin, tulee Mepcoon tehdä muutoksia ja uusia määrityksiä. Ohjelmaan on luotu uusia parametristoja sekä jo olemassa oleville parametristoille on lisätty lisäkenttiä. Palkkalajeille on lisätty tulolaji-kenttä ja Maksajan tietoihin on lisätty Katren aineistotunnukset.
Ohjelmaan on tehty Katreilmoitusten hallinta -työkalu, jossa tehdään KATRE:n ilmoituksiin liittyviä määrityksiä, hallinnoidaan sertifikaatteja ja varmenteita sekä voidaan tarkastella muodostettuja ilmoituksia ja aineistoja.
Lisätietoja KATRE:n vaatimista määrittelyistä löytyy Extranetistä KATRE 1809 ja KATRE – Tulolajien selitteet (1809) ohjeista. KATRE:n ajoista on kerrottu erillisessä ohjeessa KATRE – Ajot 1809.
5. KATRE:n asiakastestaus
Testaamisesta tulee sopia Accountor HR Solutions Oy:n kanssa. Kun testaamisesta on sovittu, tulee asiakkaan tehdä sidosryhmätestaussopimus verottajan (KATRE-hankkeen) kanssa. Sopimuksella valitaan mitä eri palveluita/kanavia halutaan testata. Mepco HRM:ään toteutetaan tuki Web Servicen viivästetylle rajapinnalle, SFTP:lle ja Latauspalvelulle. Tulorekisterihanke käsittelee sidosryhmätestaussopimuksen noin 1-2 viikossa.
Sopimuksen käsittelyn jälkeen asiakkaalle toimitetaan testitunnukset varmenteen hakua sekä testiaineistoa varten. KATRE:n testaamisessa on mahdollista käyttää vain toimitettuja keinotekoisia henkilö- ja y-tunnuksia.
Rajapintojen varmenteiden hakua varten sekä viivästetyn Web Service -rajapinnan testaamista (ja tuotannossa käyttämistä) varten tulee varmistaa, että palvelimelta on yhteys internetiin.
KATRE:en liittyvien ajojen testaaminen on mahdollista version 1809 jälkeen. Ennen testaamisen aloittamista tulee järjestelmään tehdä KATRE:en liittyvät ohjeistuksien mukaiset määritykset ja muutokset.
Lisätietoa sidosryhmätestaamisesta löydät Tulorekisteri-hankkeen sivuilta: https://www.vero.fi/tulorekisteri/ohjelmistokehittäjät/sidosryhmätestaus/
6. Kysymyksiä liittyen KATRE:een ja Mepcoon?
Konsultointiin liittyvissä asioissa voitte olla yhteydessä: petri.virkkunen@accountorhr.fi
Katreen liittyvissä kysymyksissä voitte olla yhteydessä käyttötukeemme asiakasportaalin kautta.
Asiakkaiden usein kysytyt kysymykset Q&A
Mistä löytyy ohjeita tulolajien määrittelyyn?
Vastaus:
MepcoHRM Extranet -> Latauspalvelu -> Uusimmat versiomuutokset -> ”KATRE – Tulolajien selitteet (1805)” dokumentissa on kerrottu tulorekisterin tulolajille antama selite sekä esimerkkejä MepcoHRM:n toimituskannan palkkalajeista.
Voimmeko jo hakea Suomi.fi valtuuksia?
Vastaus:
Tulorekisterin valtuuksia voi antaa ja hakea Suomi.fi:n valtuudet-palvelussa 8.8.alkaen.
Tulorekisterin valtuusroolit ovat Palkkatietojen ilmoittaminen ja Palkkatietojen katselu. Tulorekisterin valtuuksiin liittyvistä asioista voi kysyä tulorekisteri.fi-sivustolla chatissa.
Mitä palkkalajeja Palkkauksen muoto -laskentasarakkeille kuuluu valita?
Vastaus:
Palkkauksen muoto -kenttien laskentasarakkeille ei tarvitse valita kaikkia tulonsaajalla käytettäviä palkkalajeja. Niille valitaan ne palkkalajit, jotka kuvaavat tulonsaajan palkkauksen muotoa, eli onko hän tunti-, urakka- vai kuukausipalkkainen.
Mitä kuuluu valita Työsuhteen luonne -parametriston lisäkenttään Palvelussuhteen tyyppi, esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: tarvittaessa töihin kutsuttava, osa-aikaeläkeläinen ja ei työsuhteessa oleva palkkionsaaja?
Vastaus:
Työsuhteen luonne -parametriston koodit ovat asiakkaiden vapaasti määriteltävissä ja ohjeessa on toimituskantamme esimerkki kyseisestä parametristosta. Parametriston arvoille tulee valita tulorekisterin määrittelemistä vaihtoehdoista oikea arvo.
Tarvittaessa töihin kutsuttaville suosittelemme valitsemaan Tietoa ei ole saatavilla ja osa-aikaeläkeläisille Osa-aikainen. Palkkionsaajille, jotka eivät ole työsuhteessa suosittelemme valitsemaan Ei palvelussuhteessa -valinnan. Tällä valinnalla tulorekisteriin menee tieto, että kyseinen palkkionsaaja ei ole palvelussuhteessa.
En löydä alallamme käytettävää työehtosopimusta Työehtosopimus -parametriston lisäkentästä Katre – TES. Mitä minun tällöin kuuluu valita?
Vastaus:
Katre – Tes -valikossa on valittavissa kaikki tulorekisterissä tällä hetkellä käytössä olevat työehtosopimukset. Valintalistalla on valittavissa myös Muu työehtosopimus, tapauksissa, joissa käytössä olevaa työehtosopimusta ei listalta löydy.
Tulorekisteristä saamamme vastaus:
Sovellettava työehtosopimuskoodisto perustuu sosiaali- ja terveysministeriön ylläpitämään rekisteriin yleissitovista ja normaalisitovista työehtosopimuksista. Työehtosopimus on yleissitova, kun sen allekirjoittaneiden työnantajien palveluksessa on vähintään puolet alan työvoimasta. Yleissitovuuden vahvistaa työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Normaalisitova työehtosopimus on velvoittava sopimuksen solmineisiin työnantajaliittoon ja palkansaajajärjestöön kuuluville. Jos sovellettava työehtosopimus ei löydy arvolistalta, merkitään kohtaan arvo ”Muu työehtosopimus”. Jos alalla ei ole valtakunnallista työehtosopimusta, valitaan arvo ”Alalla ei ole valtakunnallista työehtosopimusta.
Mistä löydän ohjeessanne mainitsemanne eläkejärjestelynumeron?
Vastaus:
Eläkejärjestelynumerolla tarkoitetaan Eläkeryhmä (vakuutusyhtiö) -parametristolla olevaa Vakuutusnumeroa.
Pitääkö meidän muuttaa poissaolojen käsittelyämme Katren myötä?
Vastaus:
Poissaolojen ilmoittaminen vaatii, että poissaolot käsitellään poissaolo jaksojen kautta palkkatapahtumiksi.
Pyrimme toteuttamaan Mepcoon poissaolojen ilmoittamisen siten, että käytössä oleviin toimintatapoihin ei jouduttaisi tekemään muutoksia. Tämän vuoksi poissaolojen ilmoittamisen määrittely ja toteutus on viivästynyt aiemmin arvioidusta. Tämän hetken arvion mukaan tulemme toteuttamaan poissaolojen ilmoittamisen ensi vuoden alkupuolella julkaistavaan versioon.
Jos maksetaan palkkaa ala- tai yläikäiselle, jolta ei peritä esim. tvm- ja eläkemaksuja, niin huomioihan Mepco tämän automaattisesti tulorekisterin palkkatietoilmoituksella?
Vastaus:
Eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksun suhteen ala- ja yläikäisille ohjelma päättelee automaattisesti iän mukaan aineistoon vakuuttamisen poikkeustilanteen tyypin eli ei vaadi käyttäjiltä toimenpiteitä.
Meillä on ennestään Maksaja -tiedoissa Tapaturmavakuutus -kehyksen Vakuutusyhtiö -kentässä vakuutusyhtiön nimi. Tuleeko meidän tehdä jotakin muutoksia tähän?
Vastaus:
Jos tapaturmavakuutustietoa haluaa Tulorekisteriin ilmoittaa, tulee Vakuutusyhtiö-kenttään täydentää vakuutusyhtiön y-tunnus. Aiemmin tämä kenttä on ollut vain info-tieto ja käytettävissä raporteilla.
Mitä meidän kuuluu valita tulolajiksi poissaoloaikojen ja vuosilomien palkkalajeille?
Vastaus:
Poissaoloaikojen palkoille (vuosiloma, sairasajan palkka, perhevapaiden palkka jne.) ei tulorekisterin ohjeistuksissa ole erillisiä tulolajeja, joten suosittelemme käyttämään näillä tulolajia 201 Aikapalkka. Jos kyse on lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisesti alennetusta sairausajan palkasta, sellaisella palkkalajilla tulorekisterin ohjeistuksen mukaisesti käyttäisimme tulolajia 219 Sairausajan osapalkka.
Kun poissaolo muuttuu palkattomaksi, riippuu tulolajin käyttö siitä, onko kyseessä vain tilastotapahtuma vai onko palkattoman poissaolon palkkalaji suoraan palkkaa vähentävä. Jos kyseessä on tilastotapahtuma, palkkalajille ei valita tulolajia lainkaan tai valitaan tulolaji 0 Ei tulolajia. Jos kyseessä on palkkaa suoraan vähentävä palkkalaji (pääsääntöisesti 66-alkuisia, voi olla muitakin), suosittelemme käyttämään tulolajia 201 Aikapalkka.
Mistä tiedämme mikä tulolaji kuuluu valita palkkalajille? Emme löydä tulorekisterin selitteistä sopivaa.
Vastaus:
Meidän mahdollisuutemme antaa ohjeistusta liittyen tulolajeihin, ovat rajalliset. Käytössämme on sama tulorekisterin ohjeistus asiasta, mitkä olemmekin jo ohjeisiimme lisänneet.
Siten antamamme vastaukset liittyen tulolajeihin ovat ainoastaan meidän suosituksiamme ja lopullinen ratkaisu tulolajin käyttämisestä on asiakkaalla. Lisäksi kaikkiin tilateisiin emme voi ottaa ohjelman toimittajana lainkaan kantaa, asiaa on tiedusteltava tulorekisterin asiakaspalvelusta.
Kun lomarahaa on vaihdettu joustovapaaksi, mikä tulolaji joustovapaalle kuuluisi valita?
Vastaus:
Joustovapaalle suosittelemme käyttämään tulolajia 201 Aikapalkka.
Meillä halutaan ottaa käyttöön tulorekisteri-ilmoittamisessa tekninen rajapinta. Miten tämä toteutetaan?
Vastaus:
Mepco HRM:ään ollaan toteuttamassa tuki viivästetylle Web Service -rajapinnalle sekä SFTP- ja Latauspalvelu -lähetyksille. Reaaliaikaista Web Service rajapintaa emme ole toteuttamassa.
Kaikkien toteutettavien rajapintojen ja lähetystapojen ajot tulevat käyttöön kaikille asiakkaille versiopäivityksen yhteydessä. Osa ajoista ja niiden ohjeistuksista on julkaistu versiossa 1809 ja loput julkaistaan loppu vuoden aikana.
Viivästetty Web Service ja SFTP -rajapinnan käyttö edellyttää tulorekisteristä haettavan varmenteen tallentamisen ohjelmaan ennen rajapinnan käyttöä. Tulorekisteristä on mahdollista hakea varmennetta tulorekisterin ilmoitusten käyttöön 1.11.2018 alkaen.
Mitkä portit/osoitteet pitää avata palvelimelta, jotta teknisen rajapinnan (viivästetty Web Service, SFTP) käyttäminen onnistuu?
Vastaus:
Varmennepalvelun Web Service -rajapinnan tuotanto-osoite:
(Huom. poista osoitteesta välilyönti //-merkkien jälkeen)
- https:// pkiws.vero.fi/2017/10/CertificateServices (TCP portti 443)
Tulorekisterin teknisen rajapinnan Web Service -palveluiden tuotanto-osoitteet:
(Huom. poista osoitteista välilyönti //-merkkien jälkeen. Osoitteita voi käyttää vasta 1.1.2019 alkaen)
- https:// ws.tulorekisteri.fi/20170526/EchoService.svc (TCP portti 443)
- https:// ws.tulorekisteri.fi/20170526/InvalidationService.svc (TCP portti 443)
- https:// ws.tulorekisteri.fi/20170526/MessageService.svc (TCP portti 443)
- https:// ws.tulorekisteri.fi/20170526/PayerSummaryReportQueryService.svc (TCP portti 443)
- https:// ws.tulorekisteri.fi/20170526/PayerSummaryReportService.svc (TCP portti 443)
- https:// ws.tulorekisteri.fi/20170526/StatusService.svc (TCP portti 443)
- https:// ws.tulorekisteri.fi/20170526/SubscriptionService.svc (TCP portti 443)
- https:// ws.tulorekisteri.fi/20170526/WageReportQueryService.svc (TCP portti 443)
- https:// ws.tulorekisteri.fi/20170526/WageReportService.svc (TCP portti 443)
Tulorekisterin teknisen rajapinnan SFTP-kanavan tuotanto-osoite (voi käyttää vasta 1.1.2019 alkaen):
- sftp.tulorekisteri.fi (TCP portti 22)
Konsernissamme on useita yrityksiä, tuleeko meidän hakea kaikille yrityksille oma varmenne, vai vain yksi yhteinen varmenne?
Vastaus:
Varmenne on lähettäjäkohtainen. Jos kaikkien yrityksien palkanlaskennan hoitaa keskitetysti jokin yrityksistä, voidaan käyttää kaikkien yrityksien ilmoituksien lähettämiseen samaa varmennetta, joka on haettu palkanlaskennan hoitavalle yritykselle. Varmenteen haussa tulee ilmoittaa, että varmenteella ilmoitetaan tietoja myös muiden yrityksien puolesta.
Jos sen sijaan yritykset hoitavat palkanlaskentansa itsenäisesti ja lähettävät ilmoitukset itse, tulee jokaiselle yritykselle hakea oma varmenne.
Saan varmenteen haussa virheilmoituksen, mitä minun tulee tehdä?
Vastaus:
- Tarkista, oletko hakemassa varmennetta testiin vai tuotantoon, että käytät varmenteen haussa oikeaa Varmennepalvelu-sovellusta. Testivarmennetta haetaan erikseen toimitettavalla Varmennepalvelu 1.0 -sovelluksella. Tuotantovarmennetta haetaan Extranetistä ladattavalla Varmennepalvelu 2.2 -sovelluksella.
- Turvasähköpostin saamisen jälkeen on odotettava noin 30 minuuttia ennen kuin varmennetta voidaan hakea.
- Tarkista, että zip-tiedosto on asennettu ja purettu työasemalle.
- Tarkista, että kaikki annettavat tiedot on kirjoitettu oikein, esim. y-tunnus väliviivan kanssa.
- Tarkista, että siirtotunnus ja kertakäyttösalasana on kirjoitettu oikein.
- Jos olet hakemassa tuotantovarmennetta, lisää sovelluksen käsittelyaika esim. 60 sekuntiin ja yritä hakua uudelleen.
- Jos varmenteen haku ei edelleenkään onnistu, ole yhteydessä käyttötukeen.
Yrityksessämme on JuEL:n piiriin kuuluvia työntekijöitä, mitä minun tulee ottaa huomioon tulorekisteri-ilmoittamisessa?
Vastaus:
1. Maksajan tiedoissa tulee täydentää KuEL ilmoitus -kehyksen Ilmoittaja -kenttään Kevan mukainen Maksajan aliorganisaation tunnus.
2. Eläkeryhmä (vakuutusyhtiö) -parametristolle tallennetaan Vakuutusnumero -kenttään Eläkejärjestelynumero. Mikäli on epäselvää, mikä Eläkejärjestelynumero teillä on käytössä, tulee asiaa tiedustella Kevasta. Eläkejärjestelynumero on pakollinen tieto. Kevan piiriin kuuluvien yrityksien vakuutusnumerot alkavat numeroilla 20, 30, 25, 24 tai 29. Parametreille tulee myös määritellä Työeläkel. yhtiötun. -kenttään oikea työeläkelaitoksen tunnus. Eläkeryhmä valitaan henkilön työsuhteelle.
3. JuEL:in mukaan vakuutetuille palvelussuhdelaji (rekisteröinnin peruste) on pakollinen tieto. Rekisteröinnin perusteen ilmoittamista varten ohjelmaan on lisätty uusi parametristo Palvelussuhteen laji (PALVSUHDELAJI) sekä Työsuhde -välilehdelle uusi kenttä Palvelussuhteen laji. Parametristo on tuotu ohjelmaan version 1809 päivityksessä tyhjänä ja sinne tulee lisätä ne palvelussuhteen lajit, jotka yrityksessä on käytössä.
4. JuELin mukaan vakuutetuilla pitää olla annettuna työsuhteelle sekä Tilastokeskuksen ammattinimikkeistön mukainen ammattinimike ja Kevan nimikkeistön mukainen ammattinimike eläkevakuutusyhtiötä varten. Ammattinimikkeiden ilmoittamisesta löytyy lisäohjetta KATRE 1809 -ohjeen kappaleesta 2.9.4 Ammattiluokan tai nimikkeistön tyyppi.
