Hyppää pääsisältöön

Ajankohtaista työlainsäädännössä: Tilapäiset työlainsäädännön helpotukset päättyvät 31.12.2020

Vuoden vaihtuessa työnantajan tulee olla tarkkana lomautuksiin ja henkilöstövähennyksiin liittyvien määräaikojen kanssa.

Keväällä voimaan tullut ns. työelämän koronalakipaketti on mahdollistanut henkilöstön lomauttamisen poikkeuksellisen lyhyillä yhteistoimintaneuvotteluilla ja lomautusilmoitusajalla. Nopeutetun lomautusprosessin lisäksi väliaikaiseen koronalakipakettiin sisältyi muitakin muutoksia. Määräaikaisten työntekijöiden lomauttaminen ja koeaikapurku tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä on ollut mahdollista. Toisaalta työnantajan takaisinottovelvollisuutta pidennettiin.

Nämä työlainsäädännön tilapäiset muutokset päättyvät 31.12.2020 eikä niihin tämänhetkisen tiedon mukaan ole tulossa jatkoa. Vuoden 2021 alusta alkaen noudatetaan jälleen normaaleja 14 päivän tai kuuden viikon neuvotteluaikoja sekä 14 päivän lomautusilmoitusaikaa. Huomattavaa on, että jos työnantaja on irtisanonut työntekijän tuotannollis-taloudellisista syistä tilapäisten lakimuutosten voimassa ollessa, on irtisanotun työntekijän takaisinottoaika yhdeksän kuukautta. Vuoden 2021 puolella irtisanotun työntekijän takaisinottoaika on neljä tai kuusi kuukautta työsuhteen kestosta riippuen.

Vastaavat väliaikaiset muutokset yt-neuvottelujen kestoon ja lomautusilmoitusaikaan on neuvoteltu useiden alojen työehtosopimuksiin. Myös nämä työehtosopimusten väliaikaiset muutokset päättyvät vuoden lopussa.

Tilapäiset työlainsäädännön helpotukset päättyvät 31-12-2020_neliö

Työehtosopimuksen määräykset kannattaa tarkastaa

Henkilöstön sopeuttamista suunnitellessaan työnantajan kannattaa aina tarkistaa työehtosopimuksen määräykset, sillä työehtosopimukset voivat poiketa laissa säädetyistä määräajoista. Esimerkiksi neuvottelujen vähimmäiskesto lasketaan pääsääntöisesti ensimmäisestä neuvottelusta, mutta joillakin aloilla työehtosopimus mahdollistaa neuvotteluajan laskemisen neuvotteluesityksen antamispäivästä, mikä lyhentää neuvotteluprosessia tuntuvasti. Toisaalta työehtosopimuksen perusteella noudatettava lomautusilmoitusaika saattaa olla jopa kuukauden pituinen.

Työaikalaki edellyttää työajan enimmäismäärän seurantaa 1.1.2021 alkaen

Vuoden vaihde tuo myös muutoksia työajan seurantaan. Uusi työaikalaki tuli voimaan 2020 alussa ja tämä vuosi on ollut siirtymäaikaa. Viimeistään 1.1.2021 alkaen työnantajan tulee seurata työajan enimmäismäärää. Uuden lain mukaan työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Työehtosopimuksella seurantajakso voidaan pidentää 12 kuukauteen. Vanhassa laissa ylityölle oli säädetty enimmäismäärä, mutta uudesta laista se on poistunut. Työajan enimmäismäärään lasketaan kaikki tehdyt työtunnit riippumatta siitä ovatko ne säännöllistä työaikaa, lisätyötä tai ylityötä.

Kilpailukieltoja koskeva työsopimuslain muutos voimaan 1.1.2022

Hallitus on esittänyt muutoksia kilpailukieltosopimuksia koskevaan työsopimuslain säännökseen. Esityksen mukaan työnantajalle tulisi korvausvelvollisuus kaikista työsuhteen jälkeiseen aikaan kohdistuvista kilpailukieltosopimuksista. Enintään kuuden kuukauden pituisesta kilpailukiellosta työnantajan pitäisi maksaa korvaus, joka vastaa 40 % työntekijän palkasta koko kilpailukieltoajalta. Yli kuuden kuukauden pituisesta kilpailukiellosta korvaus olisi 60 % palkasta koko kilpailukieltoajalta. Työnantajalla olisi kuitenkin oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus, ellei työntekijä ole irtisanonut työsuhdettaan. Esityksen mukaan lakimuutos astuisi voimaan 1.1.2022. Korvausvelvollisuus koskisi myös ennen lakimuutoksen voimaantuloa tehtyjä kilpailukieltosopimuksia vuoden siirtymäajan kuluttua. Työnantajan on hyvä varautua lakimuutokseen jo vuonna 2021 harkitsemalla ovatko kilpailukiellot tarpeellisia uusissa työsopimuksissa. Palaamme asiaan seuraavissa asiakaskirjeissämme, kun lakimuutoksen käsittely etenee.

Share