Hyppää pääsisältöön
Yritysverotus 2020
Artikkeli

Verotusmuutokset yritystoimintaan 2020

Hallitus on tehnyt useita muutosesityksiä verotukseen liittyen. Lait eivät vielä ole lopullisia lukuun ottamatta tulolähdejaon poistumiseen liittyvää lainsäädäntöä. Tässä toisessa artikkelissa käymme läpi muutoksia yritysverotuksen osalta.
 

Yrityksen investointeihin liittyviä verohuojennuksia

Työllisyyttä ja yritysten kasvua tukemaan on esitetty investointikannustimina ns. tuplapoistot koneista ja kalustosta sekä lisävähennys verotuksesta tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoitusmenoista.

Nyt voimaan tuleva laki poikkeaa aikaisemmista poikkeuslaeista siten, että tällä kertaa tuplapoisto-oikeus koskee vain koneita ja kalustoja eikä rakennuksia. Korotetut poistot voitaisiin tehdä uusista vuonna 2020 – 2023 elinkeinotoimintaan tai maatalouteen hankituista ja käyttöönotetuista koneista ja kalustosta. Yhtäältä uusi nelivuotinen laki supistaa tuplapoistot vain koneisiin ja kalustoon, mutta toisaalta laajentaa poisto-oikeuden soveltamista kaikkiin elinkeinotoimintaa ja maataloutta harjoittaviin yrityksiin. Ensimmäisen kerran tuplapoiston voisi tehdä verovuoden 2020 verotuksessa ja viimeisen kerran verovuoden 2023 verotuksessa. Laki on vielä tätä kirjoitettaessa valmisteluvaiheessa.
 

Kansainvälinen tuloverotus

Yritysten kansainvälisiin tilanteisiin on esitetty ns. exit tax -lakia, eli maastapoistumisverotusta. Lisäksi konserniavustuksen ja lopullisten tappioiden vähennysoikeutta selvittämään on perustettu työryhmä, jonka toimikausi on alkanut marraskuun alussa ja kestää 31.1.2021 saakka.

Hallitus on antanut esityksen veronkierron estämistä koskevasta direktiiviin pohjautuvasta säännöksestä (HE 76/2019), jonka on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Maastapoistumisverotus kohdistuu varoihin, jotka siirretään valtion verotusvallan ulkopuolelle. Esimerkiksi, jos yhtiö siirtää varoja Suomesta toisessa valtiossa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan, Suomi verottaa varojen realisoimattoman arvon ns. maastapoistumisarvon perusteella.

Suomen konserniavustuslaki on uudistamisen tarpeessa, koska voimassa olevan säännöksen mukaan konserniavustusta voi antaa kotimainen liiketoimintaa harjoittava yhtiö toiselle kotimaiselle liiketoimintaa harjoittavalle yhtiölle (verovuodesta 2020 lähtien kotimaiset yhtiöt, jotka verotetaan elinkeinoverolain mukaan). Lisäksi ongelmalliseksi on katsottu se, että lainsäädännön vaatimus kirjanpitomenettelystä ei istu IFRS-tilinpäätökseen ja myöskään osakeyhtiölaki ei tunne varojen siirtoa konserniavustuksena. Tästä tulevasta uudistuksesta saadaan lisätietoja, kunhan työryhmän muistioita päästään lukemaan.
 

Henkilökunnan verotukseen liittyviä muutoksia

Henkilökunnan saamista helpottamaan säädetään huojennus muuttokustannusten verotukseen. Uuden säännöksen perusteella työnantajan muuttokustannuksista vain 50 % on työntekijän veronalaista etuutta aiemman täyden sijaan, vaikka muutto olisi tapahtunut työsuhteen alussa. Huojennus koskisi myös muitakin tilanteita, joissa työntekijä muuttaa työskentelypaikan sijainnin vuoksi ja muuttokustannusta on verotus- ja oikeuskäytännössä pidetty elantomenoina. Huojennus ei koskisi kuitenkaan ns. lyhyitä muuttoja. Jotta verohuojennusta voidaan soveltaa, työnantajan tulee lähtökohtaisesti suorittaa maksu suoraan muuttopalveluja tarjoavalle yritykselle. Niin kutsuttu mahdollinen muuttoraha katsottaisiin edelleen palkaksi. Huojennus tulisi voimaan verovuoden 2020 alusta lukien.

Henkilökunnalle suunnattu osakeanti

Henkilökunnalle suunnattua osakeantia koskevaa säännöstä muutettaisiin määrittämällä lakiin arvo, jonka alittava merkintähinta muodostaisi verotettavan edun, kuten esimerkiksi osakkeen matemaattinen arvo. Nykysäännösten perusteella henkilökunnalle suunnattu osakeanti on verovapaa etu, jos etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä ja henkilökunnan etu on enintään 10 % osakkeen käyvästä arvosta. Käyvän arvon määrittely voi joissakin tilanteissa olla haastavaa ja siitä usein haetaankin Verohallinnolta ennakkoratkaisu veroseuraamusten välttämiseksi. Uudella lainsäädäntömuutoksella helpotettaisiin edun määrittelyä. Henkilöstöantiin liittyvät muutokset on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2020.

Avainhenkilölaki

Ns. avainhenkilölaki on tarkoitus asettaa pysyväksi ja lähdeveroa alennettavaksi. Ulkomailta palkattavien erityisasiantuntijoiden 35 %:n lähdeverotus on ollut mahdollista enintään 48 kuukauden aikana. Laki on ollut määräaikainen ja vuodesta 1996 lähtien sen soveltamista on jatkettu useita kertoja. Jatkossa lähdevero on 32 % ja laki vakinaistetaan. Muutos astuisi voimaan verovuodesta 2020 lähtien.

Työpanososingot ja ns. alihintainen työsuhdeoptioetu

Työpanososingot ja ns. alihintainen työsuhdeoptioetu tulevat työeläkevakuutusmaksujen piiriin vuonna 2021. Työpanosinkoja on voitu pitää ns. halpana palkkana, koska niistä ei ole suoritettu sivukuluja. Nyt lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että jatkossa myös sivukulut maksetaan. Toisaalta näistä kertyy myös saajalleen eläkettä. YEL-piirissä oleviin osakkaisiin tätä ei kuitenkaan sovelleta, sillä tämä muutos tehdään vain työeläkelainsäädäntöön.

Tulolähdejaon poistuminen

Ensi vuoden alusta lähtien ovat voimassa säännökset, joiden perusteella tiettyjen yhteisöjen, eli osakeyhtiöiden ja osuuskuntien ns. TVL-tulolähde poistuu ja yhteisöjen verotus toimitetaan elinkeinoverolain (EVL) mukaan. Uudessa EVL 1 § 2 momentissa on luettelo yhteisöistä, joihin elinkeinoverolakia ei sovelleta. Muutos tarkoittaa esimerkiksi konserniavustuksen käytön laajenemista. Tähän saakka konserniavustusta on voitu antaa vain liiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden välillä, jatkossa riittää, että yhtiöiden verotuksessa sovelletaan EVL:a.

Tärkeä muutos kulujen vähennysoikeuteen liittyy tappioiden käsittelyyn. Jos yhtiöllä on aikaisemmilta verovuosilta vahvistettuja TVL-tappioita, ne vähennetään jatkossa EVL-tulolähteessä tappioiden vähentämistä koskevien säännösten mukaisesti. Tappiot ovat edelleen voimassa 10 verovuotta tappiovuodesta lukien.  Kuitenkin, jos yhtiölle tulee verovuonna 2020 tai sen jälkeen vahvistettuja TVL-tappioita, niitä ei voi vähentää EVL-tulosta. Siirtymäsäännös koskee vain verovuonna 2019 tai sitä vanhempia TVL-tappioita. Ennakkoveroissa vähentämättä olevat em. TVL-tappiot huomioidaan hakemuksesta ensi vuoden alusta lähtien. Viranomaisaloitteisesti niitä ei huomioida ennakkoveroja laskettaessa.

TVL-tulolähteen poistuminen tuo verotukseen uuden omaisuuslajin käyttö-, vaihto-, rahoitus- ja sijoitusomaisuuden rinnalle, nimeltään ”muu omaisuus”. Sijoitusomaisuutta verotuksessa ei voi olla kuin mm. pankeilla ja vakuutuslaitoksilla. Muuta omaisuutta voi olla vain niillä yhteisöillä, joilla TVL-tulolähde poistuu uuden säännöksen myötä. Muuta omaisuutta on aiempi TVL-omaisuus, jota ei voi katsoa käyttö-, vaihto- tai rahoitusomaisuudeksi sekä sellainen omaisuus, jota ei käytetä tulonhankkimistoiminnassa.

Muuhun omaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutustappioiden vähentämistä rajoitetaan. Näistä syntyneet luovutustappiot voidaan vähentää vain muun omaisuuden luovutuksesta syntyneistä voitoista verovuonna ja viitenä seuraavana verovuonna. Rajoitus ei kuitenkaan koske kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden eikä henkilöyhtiön osuuksien luovutuksia.

Siirtymäsäännös koskee verovuoden 2019 tai sitä vanhempia TVL-luovutustappioita. Sen perusteella TVL- tappiot vähennetään ensisijaisesti muun omaisuuden luovutuksesta syntyneestä voitosta tai jos ei ole sellaista, vähennys tehdään käyttöomaisuuskiinteistöjen tai käyttöomaisuuteen kuuluvien muiden kuin verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutusvoitoista.

 

Asiantuntija

Share