Hyppää pääsisältöön
Artikkeli

Yrityslakimuutokset vuonna 2023

Yritykset

Tutkimus- ja kehittämistoiminnalle uusi laajempi verokannustin

Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa muodostaa uuden T&K-toiminnan verokannustimen. Kyse on yleisestä, kaikkien sellaisten elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavien verovelvollisten saatavilla, joilla on omaan toimintaansa liittyvän T&K-toiminnan palkka- ja ostopalvelumenoja. Kannustin on niin sanottu yhdistelmävähennys, eli siihen sisältyy T&K-toiminnan menoihin perustuva yleinen lisävähennys sekä menojen lisääntymiseen perustuva ylimääräinen lisävähennys. 

Yleisen lisävähennyksen määrä on 50 prosenttia verovelvollisen omaan T&K-toimintaan liittyvistä palkka- ja ostopalvelumenoista. Yleisen lisävähennyksen verovelvolliskohtainen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa ja alaraja 5 000 euroa. Verovelvollinen voi lisäksi saada hyväkseen T&K-toiminnan määrän lisääntymiseen perustuvan 45 prosentin suuruisen ylimääräisen lisävähennyksen, mikäli verovuoden aikana tehdyn T&K-toiminnan määrä on lisääntynyt verrattuna edelliseen verovuoteen. Myös ylimääräisen lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa, mutta ylimääräiselle lisävähennykselle ei ole alarajaa. 

Lakia sovelletaan rinnakkain tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021–2027 annetun lain säännösten kanssa siten, ettei uuden kannustimen yleistä lisävähennystä saa samoista menoista, joiden perusteella on vaadittu toisen lain mukainen lisävähennys. Lisävähennyksiä ei myöskään saa tehdä sellaisten menojen perusteella, joihin on saatu muuta julkista tukea. Lisävähennykset otetaan huomioon verovuoden tappiota vahvistettaessa. 
Lakia sovelletaan yleisen lisävähennyksen osalta ensimmäisen kerran vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa ja ylimääräisen lisävähennyksen osalta ensimmäisen kerran verovuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa.

Peitellyn osingon veronalaisuus nousee 100 prosenttiin

Peitelty osinko on jatkossa kaikissa tapauksissa kokonaan veronalaista tuloa. Aiemmin se oli vain 75 prosenttisesti veronalaista tuloa. Muutos on osa Suomen hallituksen hallitusohjelmaan tekemää linjausta toimenpiteistä kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemiseksi.

Irtaimen käyttöomaisuuden korotettuja poistoja jatketaan kahdella vuodella

Irtaimen käyttöomaisuuden korotettuja poistoja verovuosina 2020–2023 on päätetty jatkaa verovuosille 2024 ja 2025. Laki on mahdollistanut yrityksille tällaisen omaisuuden hankintamenoista tehtävät poistot kaksinkertaisina verrattuna säännönmukaisiin poistoihin. Alkujaan kyse oli määräaikaisesta laista vuosille 2020 – 2023. Muutos tukee yritysten investointeja.

Henkilökuljetukset vapautetaan arvonlisäverosta

Kotimaan henkilökuljetukset vapautetaan väliaikaisesti arvonlisäverosta. Vapautukseen liittyy oikeus vähentää hankintoihin sisältyvä vero eli kysymys on niin sanotusta nollaverokannasta. Nollaverokantaa sovelletaan kaikkiin kotimaassa tapahtuviin henkilökuljetuspalveluihin, kuten esimerkiksi juna-, linja-auto-, taksi-, lentokone- ja laivakuljetuksiin. Muutos ei vaikuta suoraan Suomesta ulkomaille tai ulkomailta Suomeen tapahtuviin henkilökuljetuksiin, jotka ovat jo nykyisin nollaverokannan alaisia.

Vapautus on voimassa 30.4.2023 saakka.

Jäteveroon korotus ja veropohja laajentui

Jäteveron ympäristöohjauksen varmistamiseksi jäteveroa korotetaan vuodesta 2023 alusta lähtien 70 eurosta 80 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

Veropohja laajenee kahdessa vaiheessa: vuodesta 2023 alkaen jäteveroa maksetaan rakentamisessa ja purkamisessa syntyvästä kipsijätteestä ja vuodesta 2027 alkaen viherlipeäsakasta. Mainitut jätteet olivat vielä viime vuonna jäteveron ulkopuolella, mutta materiaaleilla on todettua hyötykäyttöä.

Yrityslakimuutokset-vuonna-2023

Sähkö- ja kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuki jatkuu – täyssähköautojen hankintatuki loppuu

Sähkö- ja kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatukien hakuaikaa on pidennetty vuoden 2024 loppuun saakka, sillä hallitus on osoittanut tukiin lisää rahoitusta. Täyssähkökäyttöisten henkilöautojen eli täyssähköautojen hankintatukeen ja henkilöautojen muuntotukiin ei ole osoitettu lisärahoitusta eikä siten ole mahdollista enää hakea.

Henkilöverotus

Ansiotuloverotus

Ansiotuloveroperusteisiin tehtiin indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, jotta verotus ei kiristy yleisen ansiotasokehityksen vuoksi. Tarkistus perustuu ansiotasoindeksin 3,5 prosentin nousuun.

Indeksitarkistus tehtiin korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää, työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja. 

Verovuoden 2023 tuloveroasteikko:

Verotettava ansiotulo, euroa
Vero alarajan kohdalla, euroa
Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
0 – 0 12,64
19 900 – 2 515,36 19,00
29 700 – 4 377,36 30,25
49 000 – 10 215,61 34,00
85 800 – 22 727,61 44,00

 

Lisäksi työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettiin ikäperusteisesti. Korotus kasvoi ikään perustuen kolmessa portaassa, jotka ovat 60 vuotta, 62 vuotta ja 65 vuotta. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettiin 200 eurolla 60–61-vuotiailla, 400 eurolla 62–64 -vuotiailla ja 600 eurolla 65 vuotta täyttäneillä.

Matkakorvauksen ja päivärahan muutokset

Työnantaja voi maksaa työmatkan ajalta päivärahaa, jos matkakohde on yli 15 kilometrin päässä joko asunnostasi tai varsinaisesta työpaikastasi.

Vuonna 2023 päivärahan määrät ovat seuraavat:

  • osapäiväraha 22 euroa (työmatka yli 6 tuntia)
  • kokopäiväraha 48 euroa (työmatka yli 10 tuntia)

Päiväraha on korvausta tavallista suuremmista ruokailukuluista. Jos työmatkaan sisältyy ilmainen tai työnantajan kustantama ruokailu (kokopäiväraha/kaksi ateriaa, osapäiväraha/yksi ateria), päiväraha on puolet edellä mainituista määristä.

Vuonna 2023 kilometrikorvauksen perussumma on 0,53 euroa/km. Työnantaja voi maksaa kilometrikorvaus, kun työntekijä käyttää omaa autoaan työmatkan kulkemiseen. Verotuksessa työmatkalla tarkoitetaan tilapäistä matkaa, jonka tehdään työhön liittyvien työtehtävien takia. Asunnon ja työpaikan välinen matka ei ole verotuksessa työmatka. Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut saa vähentää omassa verotuksessa halvimman (yleensä julkisen) kulkuneuvon mukaan.

Matkakulujen enimmäismäärää ja kilometrikohtaista vähennystä jatkettiin

Vuonna 2022 väliaikaisesti voimassa ollutta matkakuluvähennyksen enimmäismäärän ja oman auton käytön perusteella myönnettävän kilometrikohtaisen vähennyksen korotuksen voimassaoloa jatkettiin vuodelle 2023. Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten perusteella myönnettävän vähennyksen enimmäismäärä on vuonna 2023 yhteensä 8 400 euroa. Oman auton käytön perusteella myönnettävän kilometrikohtaisen vähennyksen määrä puolestaan on 30 senttiä kilometriltä ja käyttöetuauton käytön perusteella myönnettävän vähennyksen 24 senttiä kilometriltä. Määrät pysyvät ennallaan vuoteen 2022 verrattuna.

Yrityslakimuutokset-vuonna-2023-ansiotulovero-sähköauto-vetyauto-autovero-työsuhdeauto

Omavastuuosuutta alennettiin osan vuodesta perhevapailla olleille

Perhevapaalla verovuoden aikana olleen henkilön matkakuluvähennyksen omavastuuta alennettiin. Omavastuuta alennettiin 70 eurolla jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta, joilta verovelvollinen on saanut sairausvakuutuslain mukaisia vanhempainpäivärahoja. Omavastuuosuus on kuitenkin vähintään 140 euroa. Omavastuuta alennettiin samaan tapaan kuin työttömänä olleille. 

Asuntovelan korkovähennys poistui

Aikaisemmin päätetyn mukaisesti asuntovelan korkovähennysoikeus poistui kokonaan vuonna 2023.

Kotitalousvähennyksestä apua suuriin sähköenergialaskuihin

Vuoden 2023 verotuksessa on mahdollista saada kotitalousvähennystä vakituisen asunnon suurien sähköenergialaskujen perusteella. Vähennystä voi saada, jos vakituisessa asunnossa tammi–huhtikuun välisenä aikana kulutetusta sähköenergiasta maksettu määrä yhteensä ylittää 2 000 euroa. Vähennyksen suuruus on 60 prosenttia 2 000 euroa ylittävältä osalta ja sitä myönnetään korkeintaan 2 400 euroa vakituista asuntoa kohden. Sähköenergialaskujen perusteella myönnettävä kotitalousvähennys ei vaikuta muuhun kotitalousvähennykseen.

Vähennyksen voi joko ilmoittaa verokorttihakemuksessa tammikuusta alkaen tai esitäytetylle veroilmoitukselle keväällä 2024.

Palkanlaskenta

  • Työntekijä on vakuutettava TyEL:in piiriin, jos kuukausiansio on vähintään 65,26 euroa kuukaudessa
  • Työnantajan TyEL-maksu on keskimäärin 17,39 % palkasta
  • Työntekijän osuus TyEl -maksusta:
    • 17-52 -vuotiaan työntekijän osuus: 7,15 %
    • 53-62 -vuotiaan työntekijän osuus: 8,65 %
    • 63 vuotta täyttäneen työntekijän osuus: 7,15 %
       
  • Sairausvakuutusmaksu
    • Työnantajan sairausvakuutusmaksu: 1,53 %
    • Työntekijän sairausvakuutusmaksu:          
      • Sairaanhoitomaksu: 0,60 %
      • Päivärahamaksu*: 1,36 %

*Päivärahamaksu pidätetään, jos palkka- ja työtulo on vähintään 15.703 euroa vuodessa.

Tapaturmavakuutusmaksu vuonna 2023 on keskimäärin 0,7 %. Työntekijöiden ryhmähenkivakuutus vuonna 2023 on keskimäärin 0,06 %.

  • Työttömyysvakuutusmaksu
    • Työnantaja:
      • palkkasumma enintään 2.251.500 €/vuosi: 0,52 %
      • palkkasumman osasta, joka ylittää 2.251.500 €/vuosi: 2,06 %
    • Työntekijän maksu: 1,50

Työsuhteet

Kilpailukieltoehtojen korvausvelvollisuus

Vuoden alusta lukien työnantajalle on tullut korvausvelvollisuus kaikista työsuhteen jälkeiseen aikaan kohdistuvista kilpailukieltosopimuksista. Varsinainen lakimuutos astui voimaan jo 1.1.2022, mutta lailla oli vuoden mittainen siirtymäaika.

Lain mukaan enintään kuuden kuukauden pituisesta kilpailukiellosta työnantajan pitäisi jatkossa maksaa korvaus, joka vastaa 40 % työntekijän palkasta koko kilpailukieltoajalta. Yli kuuden kuukauden pituisesta kilpailukiellosta korvaus olisi 60 % palkasta koko kilpailukieltoajalta.

Työnantajalla on kuitenkin oikeus irtisanoa kilpailukieltoehto tai -sopimus noudattaen työsopimuksen yleistä irtisanomisaikaa, ellei työntekijä ole irtisanonut työsuhdettaan. Kilpailukieltoehdon irtisanominen voi tulla kyseeseen, jos esim. työntekijä siirtyy toisiin tehtäviin organisaation sisällä eikä ehto ole enää tarpeellinen.

Vahvistettu muutosturva 55 vuotta täyttäneille

Vuoden 2023 alussa voimaan tulevan muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa irtisanotun työntekijän uudelleentyöllistymistä. Nykyisen työsopimuslaissa säädetyn muutosturvan lisäksi säädetään uudesta muutosturvasta kaikille tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanotuille yli 55-vuotiaille, jotka ovat olleet vähintään viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa. 

Uusi muutosturva koostuu muutosturvarahasta ja muutosturvakoulutuksesta. Muutosturvakoulutuksen järjestää työ- ja elinkeinotoimisto. Muutosturvakoulutuksen tarkoituksena on tukea irtisanotun ammatillisia valmiuksia tai valmiuksia toimia yrittäjänä, ja edistää irtisanotun nopeaa uudelleen työllistymistä. Työnhakijaksi ilmoittautuminen, osaamis- ja työkykykartoitus sekä työllistymissuunnitelman tekeminen toteutuvat jo irtisanomisaikana.

Kuluttajansuojalaki

Kuluttajansuojalaki uudistui laajasti vuoden 2023 alussa. Uudistukset koskevat mm. puhelinmyyntiä ja alennusmarkkinointia.

Puhelinmyyntiin tarvitaan jatkossa kirjallinen vahvistus. Kuluttajansuojan parantamiseksi puhelinmyynnissä otetaan käyttöön kirjallinen vahvistusmenettely. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että myyntipuhelun jälkeen myyjän on erikseen lähetettävä kuluttajalle kirjallinen tarjous. Jos kuluttaja ei puhelinkeskustelun jälkeen hyväksy tarjousta kirjallisesti, sopimus ei sido kuluttajaa. 

Kirjallisen vahvistuksen myötä kuluttaja saa tutustua rauhassa sopimuksen sisältöön. Tämä parantaa erityisesti niiden kuluttajien asemaa, joiden kyky ymmärtää sopimuksen sisältö puhelun aikana on heikentynyt esimerkiksi iän, sairauden tai puutteellisen kielitaidon takia.

Alen­nus­mark­ki­noin­nin sään­nöt uu­dis­tui­vat

Hinnanalennusilmoituksia koskeva kuluttajansuojalain 2 luvun 11 § uudistui täysin. Tavaroiden alemarkkinoinnissa tulee jatkossa ilmoittaa myös alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Jos puolestaan yhtäjaksoisessa enintään 60 päivää kestävässä markkinointikampanjassa hinnanalennus suurenee asteittain, alimpana hintana voidaan ilmoittaa alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu ensimmäistä hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Nopeasti pilaantuvia elintarvikkeita aiemman alimman myyntihinnan ilmoittamisvelvollisuus ei kuitenkaan koske.

Kotimyynnin peruuttamisoikeuteen muutoksia

Kuluttajansuojalain 6 lukuun tulee uusi säännös, jonka mukaan kuluttajalla on kotimyynnin peruuttamisoikeus myös esimerkiksi silloin, kun sopimus koskee ns. mittatilaustavaraa. Tämä sääntö koskee kotikäyntejä, joita kuluttaja ei itse ole pyytänyt.

Toinen tärkeä muutos koskee peruuttamisoikeudesta kertomista. Jos kuluttajalla ei ole lain mukaan peruuttamisoikeutta, myyjän on jo nykyisinkin kerrottava tästä ennen sopimuksen tekemistä. Uutta laissa on se, että jos myyjä ei tätä tee, sopimus ei sido kuluttajaa.

Uusia py­kä­liä ku­lut­ta­ja-ar­vos­te­luis­ta

Kuluttaja-arvostelujen yhteydessä on uuden lain myötä annettava tieto siitä, onko yritys varmistanut julkaistujen arvostelujen olevan peräisin kuluttajilta, jotka ovat oikeasti käyttäneet hyödykettä tai ostaneet sen. Lisäksi tulee kertoa, miten asia on varmistettu.

Myynnin edistämiseksi on nimenomaisesti kiellettyä 

  • esittää tekaistuja kuluttaja-arvosteluita tai suositteluita  
  • ostaa kuluttaja-arvosteluita tai suositteluita 
  • vääristellä kuluttaja-arvosteluja tai sosiaalisen median suositteluja. 

Ver­kos­sa toi­mi­vien mark­ki­na­paik­ko­jen tar­joa­jil­le uusia tie­don­an­to­vel­vol­li­suuk­sia

Jos sopimus tehdään verkossa toimivalla markkinapaikalla, tulee markkinapaikan tarjoajan ennen sopimuksen tekemistä kertoa kuluttajalle muun muassa se, onko myyjä ilmoituksensa mukaan elinkeinonharjoittaja vai muu taho. Jos myyjä ei ole elinkeinonharjoittaja, vaan esimerkiksi yksityishenkilö, tulee kertoa myös se, että kuluttajansuojalainsäädäntöön perustuvia oikeuksia ei sovelleta tehtyyn sopimukseen. 

Kuluttajansuojalakiin lisättiin vuoden 2023 alussa säännökset kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista henkilöön kohdistuvien palveluiden virhe- ja viivästystilanteissa. Lakiin lisättiin säännökset vakiokorvauksesta, jos kuluttaja peruuttaa palvelun. Kuluttajilla on jatkossa myös oikeus peruuttaa palvelu pakottavien syiden, kuten äkillisen sairastumisen tai tapaturman vuoksi, joutumatta maksamaan peruutusmaksua.

Uudistus koskee elinkeinonharjoittajien tarjoamia sosiaali- ja terveyspalveluja, varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluja, liikunta- ja muita hyvinvointipalveluja, elämys- ja juhlapalveluja, ravintolapalveluja, taksiliikenteen palveluja, ulkonäköön kohdistuvia palveluja sekä harrastuskursseja.

Asiantuntijamme

collaboration casual two women_1440x440.jpg

Pysy ajan tasalla talouden ja työelämän muutoksista!

Tarvitsetko apua yritystoiminnan haasteissa? Jätä yhteystietosi, niin olemme sinuun yhteydessä!

 
 

Share