Hyppää pääsisältöön
Artikkeli

Yrityslakimuutokset vuonna 2022

Uusi yhteistoimintalaki astui voimaan 1.1.2022

Uutta yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa on vähintään 20 työntekijää. Uusi laki lisää työnantajan ja henkilöstön välistä vuoropuhelua. Lain tavoitteena on luoda nykyistä paremmat puitteet työyhteisön kehittämiselle ja työhyvinvoinnin parantamiselle. Laissa olevia säännöksiä hallintoedustajasta sovellettaisiin yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää.

Laissa on kolme merkittävää uudistusta. Merkittävin muutos koskee työnantajan velvollisuutta käydä jatkuvaa vuoropuhelua henkilöstön edustajan tai henkilöstön kanssa. Toiseksi lakikokonaisuus koskee neuvotteluja erilaisissa henkilöstövaikutteisissa muutostilanteissa ja kolmas uudistus käsittelee ns. hallintoedustusta. Tällä tarkoitetaan sitä, että henkilöstön tulisi olla edustettuna toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.

Lue aiheesta lisää: Uusi yhteistoimintalaki lisää työnantajan ja henkilöstön vuoropuhelua

Työnantajan korvausvelvollisuus kaikista kilpailukieltosopimuksista astui voimaan 1.1.2022

Monissa yrityksissä kilpailukielto kirjataan työsopimuksiin rutiininomaisesti ikään kuin ”varmuuden vuoksi.”

Vuoden alusta 2022 lukien työnantajilla on velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta kaikista työsuhteen jälkeiseen aikaan kohdistuvista kilpailukieltosopimuksista. Enintään kuuden kuukauden pituisesta kilpailukiellosta työnantajan tulee jatkossa maksaa korvaus, joka vastaa 40 % työntekijän palkasta koko kilpailukieltoajalta. Yli kuuden kuukauden pituisesta kilpailukiellosta korvaus olisi 60 % palkasta koko kilpailukieltoajalta.

Korvausvelvollisuus koskee myös ennen lakimuutoksen voimaantuloa tehtyjä kilpailukieltosopimuksia vuoden siirtymäajan kuluttua eli 1.1.2023 lukien. Työantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus, ellei työntekijä ole irtisanonut työsuhdettaan.

Lue aiheesta lisää: Työnantaja, oletko varautunut kilpailukieltojen korvausvelvollisuuteen?

Perhevapaauudistus astuu voimaan 1.8.2022

Uudet perhevapaat koskevat perheitä, joissa lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Jos laskettu aika on 4.9.2022, perhe saa vanhempainpäivärahoja 1.8.2022, jolloin uusi laki astuu voimaan.

Uusi laki ottaa tasa-arvoisemmin huomioon erilaiset perhetilanteet, myös monimuotoiset perheet ja yrittäjyyden eri muodot. Tavoitteena on, että vanhempainvapaat ja hoitovastuu jakautuvat tasaisesti vanhempien kesken perheissä, joissa on kaksi vanhempaa. Uudistuksen jälkeen perheillä on aiempaa enemmän mahdollisuuksia, valinnanvapautta ja joustoja vapaiden pitämiseen.

Lue aiheesta lisää: Vanhempainpäivärahat 4.9.2022 jälkeen - kela.fi

Tutkimus- ja kehitystoiminnan lisävähennystä korotettiin 1.1.2022

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021–2025 annetun lain mukaista tutkimusyhteistyöhön kohdistuvaa lisävähennystä korotetaan vuoden 2022 alusta 150 prosenttiin aiemman 50 prosentin lisävähennyksen sijaan. Todelliset kustannukset voi siten jatkossa vähentää 2,5 kertaisina lisävähennyksen enimmäismäärään eli 500 000 euroon asti. Lisävähennykseen ovat oikeutettuja kaikki maatalouden ja elinkeinon harjoittajat, jotka tekevät tutkimusyhteistyötä lain määritelmän mukaisen tutkimusorganisaation kanssa. 

Lisäksi lain voimassaoloaikaa pidennetään niin, että laki on voimassa 2027 loppuun. Voimassaoloajan pidentämisen vuoksi lain nimike muuttuu muotoon ”Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021–2027”. 

Korotettua 150 prosentin lisävähennysprosenttia sovelletaan verovuosina 2022–2027, jolloin verovuodelta 2021 hyväksyttäviin menoihin sovelletaan aiemman lain mukaista 50 prosentin lisävähennystä. Mikäli hanke on alkanut vuonna 2021 ja jatkuu seuraavina vuosina, korkeampaa 150 prosentin lisävähennystä sovelletaan siltä osin kuin hankkeeseen liittyvät lisävähennykseen oikeuttavat menot kohdistuvat verovuosille 2022–2027.

Yrityslakimuutokset-vuonna-2022

Siirtohinnoittelua koskeva säännös uudistuu

Siirtohinnoitteluoikaisua koskevaa verotusmenettelystä annetun lain 31 §:ä uudistetaan siten, että uudistettua säännöstä voidaan soveltaa OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden laajuudessa. Muuttunut säännös sisältää uuden 2 momentin liiketoimen määrittämisestä sekä uuden 3 momentin liiketoimen sivuuttamisesta. Muutosten jälkeen säännöksen sisältö vastaa Suomen verosopimuksiin sisältyvän, etuyhteysyritysten välisiä liiketoimia koskevan määräyksen sisältöä. Uudistettua säännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavalta verovuodelta toimitettavassa verotuksessa.

Muutoksia ansiotuloverotukseen

Vuoden 2022 valtion progressiivinen tuloveroasteikko:

Verotettava ansiotulo
Vero alarajan kohdalla
Vero alarajan ylittävästä tulon osasta
19 200 € 8 € 6 %
28 700 € 578 € 17,25 %
47 300 € 3 786,50 € 21,25 %
82 900 € 11 351,50 € 31,25 %

 

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä on ensi vuonna 3 740 euroa ja työtulovähennyksen enimmäismäärä on 1 930 euroa.

Kotitalousvähennykseen määräaikaisia korotuksia

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotetaan. Muutos koskee kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä vuosina 2022 ja 2023. Vastaava korotus koskee myös öljylämmityksestä luopumista vuosina 2022–2027. Muiden kotitalousvähennykseen oikeuttavien töiden osalta kotitalousvähennys säilyy ennallaan.

Korotuksen piiriin kuuluvien töiden kohdalla vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon. Vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotetaan työkorvausten osalta 40 prosentista 60 prosenttiin ja palkkojen osalta 15 prosentista 30 prosenttiin.

Asuntovelan koron vähennysoikeus pienenee

Asuntovelan koron vähennysoikeus pienenee siten, että vuonna 2022 koroista on vähennyskelpoista 5 prosenttia nykyisen 10 prosentin sijaan.

Sähkö- ja vetyautojen autovero poistuu ja ajoneuvovero nousee

Autoista, joiden käyttövoimana on yksinomaan sähkö tai vety, ei enää suoriteta autoveroa. Samalla näistä autoista kannettavaa ajoneuvoveron perusveroa korotettaan 65 eurolla vuodessa. 

Autoveron poistuminen koskee autoja, joiden ensimmäinen veron määräytymispäivä on 1.10.2021 tai sen jälkeen. Suomessa uutena rekisteröitävien täyssähköautojen lisäksi autoverottomia ovat myös käytettyinä maahantuodut täyssähköautot, jos ne on otettu käyttöön jossain maassa ensimmäisen kerran 1.10.2021 tai sen jälkeen. Verohallinto maksaa autoveron takaisin oikaisupäätöksellä ilman hakemusta 1.10.–31.12.2021 välisenä aikana käyttöönotetuista autoista.

Ajoneuvoveron perusveron korotus koskee autoja, jotka on käyttöönotettu 1.10.2021 tai sen jälkeen. Korotettua perusveroa kannetaan kuitenkin vasta 1.10.2023 ja sen jälkeisiltä päiviltä.

Yrityslakimuutokset-vuonna-2022-ansiotulovero-sähköauto-vetyauto-autovero-työsuhdeauto

Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan määräaikaisesti

Työsuhdeauton verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa, jos auton WLTP-menetelmällä mitatut ajonaikaiset hiilidioksidipäästöt ovat vähintään 1 ja enintään 100 grammaa kilometriä kohden. Määräaikainen verotuki on voimassa vuosien 2022–2025 verotuksessa. Tuki koskee autoja, jotka on ensirekisteröity Suomeen vuonna 2021 tai sen jälkeen.

Asiantuntijamme on apunasi, ota yhteyttä!

Sinua voisi kiinnostaa myös

collaboration casual two women_1440x440.jpg

Pysy ajan tasalla talouden ja työelämän muutoksista!

Tarvitsetko apua yritystoiminnan haasteissa? Jätä yhteystietosi, niin olemme sinuun yhteydessä!

 
 

Share