Hyödyt irti uuden työaikalain sallimista joustoista
Hallituksen esitys uudeksi työaikalaiksi on tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä ja lain ehdotetaan tulevan voimaan 1.1.2020. Lakiuudistuksen tavoitteena on saattaa työaikaa koskeva sääntely vastaamaan nykyisen työelämän tarpeita sekä EU-sääntelyä.
Vaikka valmisteluvaiheessa kaavailtiin, että koko lain soveltamisalaa supistettaisiin, ei suunnitelma kuitenkaan toteutunut vaan päinvastoin, soveltamisalaa laajennettiin koskemaan myös etätyötä. Soveltamisalan supistamisen tilalle esitetään joustotyöaikaa. Soveltamisalan laajentamisesta huolimatta esitetyn lain tavoitteena on lisätä joustoja ja ottaa paremmin huomioon nykyiset työnteon muodot.
Mitä nämä esitetyt joustot sitten ovat?
Suurimpia esitettyjä uudistuksia ovat edellä mainittu joustotyöaika sekä lakiin perustuva työaikapankkimalli. Näiden uudistusten lisäksi lakiehdotus sallisi aiempaa laajemmat joustot liukuvassa työajassa ja keskimääräisessä viikkotyöajassa sekä aiempaa vapaammin mm. yötyön teettämisen ja jaksotyön käytön.
Joustotyöaika
Joustotyöaika soveltuisi niihin työntekijöihin, joilla on vähintään puolet työajasta sellaista, minkä sijoittelusta ja työntekopaikasta he voivat itse päättää. Käytännössä joustotyöajasta olisi sovittava esimerkiksi työsopimuksen liitteellä. Joustotyöaika mallina on tarkoitettu etenkin tietotyötä tekeville asiantuntijoille, jotka eivät ole sidottuja asiakaspalveluun tiettyinä aikoina.
On huomionarvoista, että joustotyöaika tuo omat haasteensa henkilöstötyölle. Työnantajalla on nimittäin tässäkin mallissa velvollisuus valvoa, että henkilöstö ei kuormitu liikaa ja että kokonaistyöaika pysyy säädyllisissä rajoissa. Lisäksi joustotyöstä sovitaan kunkin työntekijän kanssa erikseen ja sopimuksen voi halutessaan irtisanoa, joten sen käyttö voi johtaa hyvin erilaisiin työaikakäytäntöihin eri työntekijöiden kohdalla.
Näin ollen mallia lanseerattaessa on juridiikan lisäksi syytä ottaa huomioon, miten esimiehiä ohjeistetaan valvomaan mallin toteutumista ja missä tilanteissa työnantajan on puututtava työajan käyttöön.
Työaikalain mukainen työaikapankki
Tällä hetkellä käytössä olevat työaikapankkijärjestelmät perustuvat työehtosopimuksiin ja ovat siksi olleet lähinnä järjestäytyneiden työnantajien käytettävissä. Lakisääteinen työaikapankkisopimus voitaisiin tehdä kaikilla työpaikoilla ja se tasa-arvoistaisi tältä osin työmarkkinoita
Käytännössä työaikapankki toimisi siten, että sinne voisi siirtää ylitöitä, liukuvan työajan liukumien kertymää sekä rahamääräisiä etuuksia – samaan tapaan kuin siirtäisi rahaa pankkiin säästöön. Pankkiin siirretty työaika tai työajaksi muutetut etuudet käytettäisiin vapaina siten, kuin työaikapankkisopimuksessa on sovittu.
Työaikapankki sopii käytettäväksi erityisesti niillä aloilla, joilla tehdään vuorotyötä, mutta myös liukuvan työajan yhteydessä, jossa normaali tasoittumisjakso ei riitä liukumien pois pitämiseen. Mallissa työntekijät eivät siis voisi vapaasti päättää työaikansa käytöstä, mutta rahamääräiset etuudet ja ylityöt voitaisiin korvata aiempaa joustavammin vapaina.
Liukuvan työajan liukumarajojen pidentäminen
Kuten tälläkin hetkellä työntekijä ja työnantaja voisivat sopia liukuvasta työajasta. Liukuvaa työaikaakin joustavoitettaisiin pidentämällä päivittäisen liukuman enimmäismäärää ja liukumien enimmäiskertymää.
Liukuva työaika soveltuu käytettäväksi vastaaviin tehtäviin, kuin joustotyöaika. Erityisesti se sopii tehtäviin, joissa on oltava tavoitettavana joka päivä tiettynä aikana, mutta päivittäisen työajan pituuteen on tietyissä puitteissa mahdollista vaikuttaa.
Liukuvan työajan mallissa työnantajalla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työntekijän työajan käyttöön kuin ehdotetussa joustotyöaikamallissa. Uutena asiana on se, että myös liukuvaa työaikaa koskeva sopimus olisi jatkossa irtisanottavissa.
Meillä Accountorissa kaikkien tavoitteena on rakentaa parempaa työelämää. Vuoden 2019 alkuvuoden ja kevään aikana panostamme työaikalain kokonaisuudistukseen järjestämällä maalis-toukokuussa ilmaisen webinaarisarjan, jossa asiantuntijoidemme johdolla pohdimme tarkemmin työaikalain kokonaisuudistusta työsuhdejuridiikan, HR – työn, johtamisen ja esimiestyön kannalta. Seuraa meitä Linkedinissä tai nettisivuillamme, niin saat ajankohdat tietoosi nopeitten.
