Hyppää pääsisältöön
Accountor-Kampanja-bannerit-uusi
Blogi

Näkemykselliselle henkilöstötutkimukselle on markkina auki

Oletko kuullut siitä pikajuoksijasta, joka rakensi harjoitusohjelmansa siten, että hän vertaili omaa vartaloaan hallitsevan maailmanmestarin vartaloon ja pyrki kehittämään itselleen samanlaisen?

Minä en. Tosin se voi johtua siitä, että tuolla harjoitusohjelmalla ei kovin pitkälle pötkitty.

Henkilöstökokemuksen kehittämisessä ja henkilöstötutkimuksissa tuollainen vertailu on sen sijaan arkipäivää. Toiminta on usein pelkkää kauneuskilpailua, ja lopulta näperrellään sellaisten asioiden parissa, jotka eivät ole omassa organisaatiossa lähelläkään tärkeysasteikon kärkipäätä.

Osin ilmiö voi linkittyä myös siihen, että uskotaan sokeasti usein toistuvaan sanontaan "hyvä henkilöstökokemus tuottaa hyvää asiakaskokemusta".

Haluatko parantaa henkilöstökokemuksen mittareita vai tuloksellisuutta?

Väittämässä on vedetty aika monta mutkaa suoraksi. Maailma on täynnä tarinoita, joissa henkilöstökokemusta on kehitetty ainakin mittareiden valossa ilman, että se heijastuu yhtään mihinkään - asiakaskokemukseen, liiketoiminnalliseen tulokseen tai edes henkilöstön sitoutuneisuuteen.

Mutta jos asia muotoillaan toisin - "hyvä asiakaskokemus vaatii tietynlaisen henkilöstökokemuksen" - ollaan jo lähempänä totuutta. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että henkilöstökokemuksen kehittämisellä on tavoite eikä se ole vain yleistä puuhastelua. On kuitenkin kaksi täysin eri asiaa, haluatko parantaa henkilöstökokemuksen mittareita vai haluatko parantaa henkilöstökokemuksen tuloksellisuutta.

Henkilöstötutkimusmarkkina on edelleen suurelta osin pelkkää henkilöstötiedonkeruuta. Pelkkä tiedonkeruu ei riitä nykypäivänä mihinkään. 

Onko henkilöstötutkimuksesi vain markkinoinnin kauneuskilpailu?

Ostajiltakin voi olla tavoite hakusessa: ollaanko hakemassa kauneuskilpailua markkinointitarkoituksiin vai kehittämisen työkalua yrityksen menestyksen kehittämiseksi. 

Tuotapikaa siirrymme 2020-luvulle. Nyt henkilöstötutkimuksilta on lopultakin ryhdyttävä vaatimaan enemmän. Henkilöstötutkimusten keskiarvoindeksit pitäisi jättää sinne minne ne kuuluvat, historian hämärään. Ne toimivat usein kehityksen jarruina ja estävät löytämästä oikeita, vaikuttavia yksityiskohtia.

Jotta henkilöstötutkimus on onnistunut, on sillä oltava vaikutuksia käytännön tekemiseen. Tämä edellyttää kolmea asiaa:

1) Olennaiset kehityskohteet on pystyttävä kirkastamaan selkeästi

2) Kehitystoimenpiteiden vaikuttavuutta on pystyttävä ennustamaan

3) Kehitystoimenpiteet on pystyttävä viemään helposti käytäntöön

Eli yksinkertaistettuna: 

1) Tiedät, mitä sinun pitää tehdä

2) Tiedät, mitä tapahtuu kun teet sen 

3) Tiedät, miten teet sen käytännössä

Mihin asioihin yrityksesi kannattaa juuri nyt keskittyä?

Jos tutkimus ei pysty vastaamaan kirkkaasti kahteen ensimmäiseen kohtaan, voi kolmoskohta olla pahimmillaan vahingollinen. Tällä polulla ei voi oikaista. Jokaisen henkilöstötutkimuksen pitää pystyä kertomaan se, mihin asioihin yrityksen kannattaa juuri nyt keskittyä ja mitä tapahtuu, kun näin tehdään. 

"Keskittykää parantamaan esimiestyötä, sillä siinä olemme muita jäljessä ja sillä on iso merkitys henkilöstön hyvinvointiin" on tyhjänpäiväistä lätinää. "Jos henkilöstön tyytyväisyys esimiesten oikeudenmukaiseen toimintaan paranee 0,2 yksikköä, henkilöstön sitoutuneisuus paranee viidellä prosentilla ja sairaspoissaoloissa säästetään vuositasolla 60 000 euroa" on jo jotain konkreettisempaa - sellaista näkemyksellisyyttä, jota tutkimusyritysten pitää pystyä tuottamaan.

Nykyaikana henkilöstön tai asiakkaiden odotusten täyttäminen ei riitä mihinkään, odotusten täyttäminen on enää hygieniatekijä. Vasta kun odotukset kyetään ylittämään, luodaan pysyviä suhteita. Henkilöstötutkimusdatan hyödyntämisessä ja analysoinnissa lähden itse aina siitä, että asiakkaiden odotukset on kyettävä ylittämään. Tällä hetkellä se on vielä helppoa, toki se vaatii asiakkailtakin uskallusta hylätä vanhoja käytäntöjä ja hypätä rohkeasti uuteen tutkimusmaailmaan. 

Mutta koko henkilöstötutkimusmarkkinan kannalta toivon, että erottautuminen tässä muodostuu jatkossa haastavammaksi, kun asiakkaat muuttuvat vaativammiksi. Silloin tiedämme, että olemme oikeasti matkalla kohti parempaa työelämää.

Henkilöstön innostus ja hyvinvointi eivät ole pehmoilua, vaan menestyksekkään liiketoiminnan kovaa ydintä. 20 minuutin tietoiskussamme opit, miten hyödynnät henkilöstötutkimuksen tuloksia liiketoimintalähtöisesti.

Tags

Share