Hyppää pääsisältöön
Tulorekisteri tuli, muuttuiko meidän maailma?

Tulorekisteri tuli, muuttuiko meidän maailma?

Vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön Kansallinen Tulorekisteri eli KATRE. Tilitoimistoissa ja järjestelmätoimittajilla tähän muutokseen valmistauduttiin hyvissä ajoin vuoden 2018 aikana, mutta tuskin mikään taho osasi tai pystyi ymmärtämään tulorekisterin vaikutusta kokonaiskuvassa. Yksityishenkilöt tuskin ovat edes kuulleet asiasta. Alalla toimijat tiesivät suunnilleen, mistä on kyse ja ymmärsivät, että hanke tulee työllistämään monella eri tavalla. Pienyrittäjät ja miksei isommatkin toimijat puolestaan pyörittivät päätään – mistä tässä oikein on kyse? Puoli vuotta on kulunut käyttöönotosta, joko nyt tiedetään, mistä Tulorekisterissä on kyse?

Mitä Tulorekisteri tarkoittaa?

  • Palkkatiedot pitää ilmoittaa 5 päivän sisällä siitä, kun ne on maksettu.
  • Kerran kuussa pitää tehdä Työnantajan Erillisilmoitus, vaikka palkkoja ei olisi maksettu.
  • Eri viranomaiset noutavat tiedot tulorekisteristä reaaliaikaisesti ja muodostavat omia laskuja tai päätöksiä noudetun tiedon mukaisesti.

Lisätöitä ohjelmistotaloille ja palkanlaskennan ammattilaisille

Tulorekisterin käyttöönotto aiheutti paljon päänvaivaa ohjelmistotaloille. Tuotekehityksissä kaikki muut kehityshankkeet pistettiin jäihin, ja liikenevät resurssit käytetiin palkkajärjestelmien kehittämiseen, jotta ne pystyvät tuottamaan oikeanlaista dataa 1.1.2019 lähtien. Työntekijöiden tietoihin pitää pystyä tallentamaan uusia tietoja ja jokaiseen maksettavaan palkkaerään pitää pystyä määrittelemään tulolaji. Tulorekisterissä on käytössä yli 100 tulolajia, ja maksettavat palkat voivat koostua useista tulolajeista kuten esimerkiksi aikapalkasta, ylityökorvauksista ja sunnuntaityökorvauksista.  Näiden lisäksi tekninen valmius lähettää aineistoja eteenpäin automaattisesti palkkajärjestelmistä, oli ison työn takana. Myös matkalaskujärjestelmät joutuivat pinnistelemään tuotekehityksen osalta, sillä kilometrit ja päivärahat pitää ilmoittaa samalla syklillä kuin palkkatiedotkin.

Palkanlaskennan ammattilaisille tulorekisterin käyttöönotto tarkoitti myös monenlaista muutosta. Asiakkailta piti kerätä pakollisesti ilmoitettavia tietoja, jos niitä ei ollut palkkajärjestelmässä tallennettuna aiemmin. Tulolajien määritteleminen kaikille maksettaville palkoille oli erityisen työllistävää. Ette arvaakaan, kuinka paljon erilaisia palkkioita meillä Suomessa maksetaan!

Ja minkälainen kirjo erilaisia tapoja meillä on palkanmaksussa. Palkanlaskijoiden piti saada myös asiakkaat ymmärtämään muutokset. Jos viime vuoden puolella esimiehiltä unohtui ilmoittaa esimerkiksi ylityöt, ne voitiin ilmoittaa myöhässä ja maksaa erillisenä lisäajona. Voidaan ne tietysti maksaa nytkin niin, mutta siitä pitää tehdä viiden päivän sisällä kokonaan uusi ilmoitus tulorekisteriin. Palkkahallinnon ammattilaiset ovat kokeneet palkan takautuvan korjaamisen erityisen työllistäväksi. Mitä sitten, kun maaliskuussa selviää, että henkilö saikin tammikuussa liikaa palkkaa esimerkiksi muutaman päivän palkattoman loman takia. Apua, mikä työ tuolla takautuvalla palkan oikaisulla nyt on.

Käymme isojen tilitoimiston edustajien kanssa aktiivista vuoropuhelua viranomaisten suuntaan, voitaisiinko tätä oikaisua jotenkin yksinkertaistaa jatkossa. Odotamme lisäksi kieli pitkällä, että saisimme parempia työkaluja täsmäytysten tekemiseen. Tällä alalla olevat henkilöt eivät ole taivaanrannan maalareita, ja me haluamme täsmäyttää lähettämämme tiedot!

Asiakkaiden uusi arki

Miten Tulorekisteri näkyy asiakkaidemme arjessa? Eri viranomaistahot ovat muuttaneet omaa toimintatapaansa Tulorekisterin myötä, ja se muutos näkyy ihan kaikille yrittäjille. Vielä viime vuonna työnantajien piti tehdä vuodenvaihteessa useita vuosi-ilmoituksia eri tahoille. Se työpiikki on nyt historiaa. Kun tiedot löytyvät yhdestä ja samasta rekisteristä melkein saman tien, saadaan tämä yhteiskunta reaaliaikaisemmaksi. Esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksut määräytyvät tulorekisteriin ilmoitettujen palkkatietojen perusteella nykyään neljä kertaa vuodessa.

Nyt tosin on ilmennyt ongelmia, jota ilmeisesti suunnitteluvaiheessa ei ole osattu ottaa huomioon: Työnantaja velvoitteet näkyvät OmaVerossa Tulorekisteriin annettujen ilmoitusten perusteella muutaman päivän viiveellä. Jos ja kun palkanlaskennassa tehdään vaikkapa luontaisetuihin alkuvuoden osalta takautuvia korjauksia, sen seuraamuksena sairasvakuutusmaksun alainen ansio nousee, ja työnantaja on maksanut liian vähän työantajamaksuja jokaiselta kuukaudelta. Niistä muodostuu työantajalle viivästyskorkoa ja takautuvien korjausten myötä TA-suoritusten osalta muodostuvaa velkaa saatetaan kuitata automaattisesti pois verotililtä, sillä seurauksella, että ALV-maksuihin ei ole riittävästi rahaa. Näistä aineksista työnantajille voi kertyä isojakin ongelmia, joilla on jo vaikutusta liiketoimintaan. Toivottavasti pakollisten työnantajamaksujen seuraamiseen saadaan myös työkaluja.

Haaveista totta?

Jälkiviisaana on niin helppo sanoa, että olisipa työryhmissä ollut enemmän mukana palkanlaskennan substanssiosaajia. Tai riittäisipä tiedon tarvitsijoille kerran kuussa ilmoittamissykli. Ja ehkä voimme joku päivä ilmoittaa myös negatiivisia lukuja. Haaveilu sikseen, tästä täytyy nyt tehdä näillä aineksilla niin hyvä soppa kuin mahdollista. Oikeaan suuntaan olemme kuitenkin menossa, lapsentaudit vaivaavat vielä vähän aikaa. Ansiotietojen ilmoittamisen osalta opittiin jo paljon, joten eläketietojen ilmoittajilla käyttöönotto vuoden 2021 alusta on jo varmaan paljon helpompaa.

Pidimme aiheesta myös webinaarin kesäkuussa. Lue lisää: Iso Paha Tulorekisteri?

Kirjoittaja

Share