Viekö robotiikka palkanlaskijoiden työt?

Karkeasti jaoteltuna robotiikka suorittaa tehtäviä, jotka ovat ihmiselle liian yksinkertaisia, vaarallisia tai likaisia.

Vaikka palkanlaskenta ei suoranaisesti olekaan mitään näistä kolmesta, sisältää se sen verran reippaasti rutiininomaista, manuaalista työtä, että robotiikka on löytänyt myös sen pariin.

Automaation kehitys herättää usein pelkoa – Katoavatko palkanlaskijoiden työpaikat tulevaisuudessa kokonaan?

Teknologia supistaa palkanlaskijan tehtävälistaa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen arvion mukaan palkanlaskennan toimenkuva muuttuu tai häviää 97 % todennäköisyydellä seuraavan 10–20 vuoden aikana.

Syy tähän on yksinkertainen: nykyaikaiset palkanlaskentaohjelmat ovat siirtäneet valtaosan työkuormasta automaation vastuulle.

Aikaisemmin esimerkiksi loma-aikojen, poissaolojen sekä palkka- ja työsuhdemuutosten tallentaminen ohjelmistoihin oli selkeästi palkanlaskijan työtä, mutta tänä päivänä järjestelmät hoitavat näihin liittyvät muutokset automaattisesti. Myös erilaisten poikkeamien aiheuttamat muutokset kellonaikoihin, tuntimääriin tai työaikatulkintoihin hoituvat järjestelmältä itsenäisesti.

Niinpä palkanlaskijan työ on nykypäivänä enemmän palkkaprosessin tarkastelua kuin varsinaista laskemista.

Ja teknologian jatkaessa kehitystään voimme pian ajastaa palkanlaskennan tehtävät kokonaisuudessaan järjestelmään ilman, että nettopalkkojen laskemiseen tarvitaan ihmisen panosta.

Palkanlaskennan rutiineista vaativaan asiantuntijarooliin

Häviävätkö palkanlaskennan työt sitten todella seuraavan 10–20 vuoden aikana?

Osittain kyllä ja osittain ei.

Todennäköisesti edellä kuvatut, rutiininomaiset tallennustehtävät siirtyvät kokonaan robotiikalle. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että palkanlaskijoiden ammattitaidolle ei ole tulevaisuudessa tarvetta.

Palkanlaskijalla olevaa palkanlaskennan, työaikalainsäädännön ja työehtosopimusten tuntemusta tarvitaan jatkossakin. Nämä asiantuntemusta vaativat tehtävät eivät ole ihan heti katoamassa mihinkään. Siksi palkanlaskijan ammatti tulee jatkossa muuttamaan muotoaan entistä enemmän työsuhdeasiantuntijan rooliin.

Olennainen osa palkanlaskijan työtä tulee olemaan myös palkanlaskentaohjelmistojen ylläpitäminen. Ohjelmistot ovat nykyään käyttöliittymästä käsin parametroitavissa, eli ohjelmistoa voidaan muokata haluttuun suuntaan pääkäyttäjän toimesta. Tämä on valtava etu erityisesti kunnalliselle sektorille, sillä tähän saakka siellä pääkäyttäjän muokkausmahdollisuudet ovat olleet hyvin rajalliset, ohjelmistotalojen pitäessä kiinni ohjelmiston pääkäyttäjäoikeuksista.

Miten palkanlaskijan ja yritysten kannattaa valmistautua teknologian kehitykseen?

Kehitys on ollut nopeaa ja työsuhdeasiantuntija kuvaa usean palkanlaskijan toimenkuvaa jo nyt paremmin kuin heidän nykyinen nimikkeensä. Vuonna 2030 palkanlaskija-nimikkeellä työskenteleviä on todennäköisesti enää vain kourallinen.

Siksi sekä palkanlaskijoiden ja yritysten kannattaa valmistautua tulevaan hyvissä ajoin.

Yrityksille kehitys on positiivinen uutinen: toimintojen tehostaminen ja prosessien sujuvoittaminen on jokaisen johtajan arjen agendalla. Muutos vaatii kuitenkin suunnitelmallista johtamista. On selvää, että robotiikasta ja automaatiosta saadaan kaikki hyöty irti vain, jos palkanlaskentaan liittyvät tietovirrat on mietitty tarkasti ja jokainen organisaatiossa on sitoutunut niihin. Siispä moderniin, automaatiota hyödyntävään järjestelmään siirtyminen täytyy tehdä suunnitelmallisesti ja hyvissä ajoin.

Palkanlaskijan puolestaan kannattaa pohtia, mihin suuntaan ammattitaitoa kannattaa kehittää tulevaisuudessa: esimerkiksi syvällinen ymmärrys työelämästä, henkilöstöhallinnosta tai taloudesta tukee työnkuvaa jatkossakin. Samalla on hyvä muistaa, että palkkaohjelman ylläpitäminen on tärkeä taito jatkossa. Vaikka se ei vaadi monimutkaisia tietoteknisiä taitoja, täytyy pääkäyttäjän ymmärtää järjestelmän toimintaa ja osata reagoida ongelmatilanteisiin.

Kirjoittaja on entinen palkanlaskija.

Valmistaudu palkanlaskennan tulevaisuuteen ja tutustu moderniin palkanlaskentaohjelmaan!