Hyppää pääsisältöön
Uutiset

Uuden hallitusohjelman verolinjaukset

Ympäristöasiat, hyvinvointi, teknologian kehittyminen ja harmaan talouden torjuminen ohjaavat hallitusohjelman verolinjauksia. Kiristyksiä on tulossa erityisesti haittaveroihin. Hallitusohjelmassa on lupauksia ja tavoitteita, mutta ei aikatauluja.

Hallitusohjelman vaikutuksia pienituloisiin

Hallitusohjelma ei lupaa merkittäviä tuloverokevennyksiä. Pieni- ja keskituloisille, eläkeläisille ja yrittäjille on kuitenkin varattu 200 miljoonaa euroa verotusta keventämään. Tämä on tarkoitettu korvaamaan heille kohdistuvien välillisten verojen korotuksia. Hyvätuloisten solidaarisuusveroa jatketaan hallituskauden loppuun.

Osa-aika- ja keikkatyön vastaanottamista kannustetaan työtulotuella. Ansiotulovero voisi muodostua negatiiviseksi pienituloisilla palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. Työntekijöiden liikkuvuutta edistetään kohtuullistamalla muuttokulujen verotusta. Ulkomailta Suomeen muuttavien asiantuntijoiden erityisverotus säädettäisiin pysyväksi.

Asuntolainan korkovähennysoikeutta on rajoitettu vuodesta 2012 lähtien. Tänä vuonna korkovähennys on 25 %, ja uuden hallituskauden aikana korkovähennys poistuu kokonaan.

Kotitalousvähennystä supistetaan. Hallitusohjelmassa kotitalousvähennyksen enimmäismäärä laskee 2 250 euroon/vuosi. Nykyisessä lainsäädännössä kotitalousvähennys on enintään 2 400 euroa/vuosi, jossa omavastuu on 100 euroa. Tämä tarkoittaa työkorvauksena 5 000 euron kulua. Uuden hallitusohjelman mukaan vähennys yrityksen laskuttamasta työstä olisi jatkossa 40 % ja palkansaajan palkasta ja sivukuluista 15 %.  Työkorvauksena esimerkiksi 5 000 euron kulusta voi jatkossa saada kotitalousvähennystä 1900 euroa, jos 100 euron omavastuu pysyy samana. Kotitalousvähennyksen rinnalle suunnitellaan myös tukijärjestelmää, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta hyötyisivät myös pienituloisimmat.

Tankkaaminen kallistuu, kun fossiilisten polttoaineiden verotusta korotetaan. Toisaalta tuetaan vähäpäästöisten autojen verotusta uudistamalla työsuhde-etua niin, että se suosii vähäpäästöisen auton valintaa. Verohallinnon vuoden 2019 luontoisetupäätöksen mukaan sähköauton lataus työantajan kustantamalla sähköllä muodostaa 30 euron kuukausittaisen veronalaisen edun. Jatkossa latausetua ei verotettaisi.

Harmaata taloutta torjutaan muun muassa siirtymällä yritysten taloushallinnossa kohti täydellistä automatisointia. Tämä toteutetaan ottamalla käyttöön rakenteisessa muodossa oleva sähköinen kuitti ja lasku, jolloin kuitissa ja laskussa olevat tiedot välittyvät reaaliaikaisesti taloushallinnon järjestelmiin maksutavasta riippumatta. Verolainsäädäntöön ja verohallinnon käyttämään teknologiaan tehdään muutoksia, jotta verohallinto saa kerättyä verotukseen tarvittavat tiedot mahdollisimman automaattisesti. Myös arvonlisäveroilmoitusten sisällön kuin myös YTJ:stä saatavien tietojen laajentamista selvitetään.

Helpotuksia pienyrittäjille

Pienyrittäjien hallinnollista taakkaa pyritään keventämään muun muassa arvonlisäverotuksen alarajaa nostamalla nykyisestä 10 000 eurosta 15 000 euroon, mikäli EU myöntää poikkeusluvan alarajan nostoon.

Tulorekisteriongelmiin on tarkoitus puuttua ja korjata ilmenneitä ongelmia, jotta pienyrittäjien sekä kansalaisjärjestöjen toiminta helpottuu. Aloittaville pienyrittäjille suunnitellaan joustavuutta ennakkoverojen maksuaikaan. Myös työntekijöiden palkkaamiseen suunnitellaan helpotuksia. Palkkatukea uudistetaan, ja yksinyrittäjän ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaukseen luodaan hallinnoltaan mahdollisimman kevyt tuki. Vuosilomalakia uudistetaan siten, että lomien käyttö ja siirtäminen työpaikanvaihtotilanteissa olisi joustavampaa.

Kiinteistöverotuksessa tavoitteena on saada kiinteistöverotusarvot lähemmäksi käypiä arvoja. Toteutus tehdään kuitenkin niin, ettei kiinteistövero muodostu kohtuuttomaksi kenellekään. Ympäristönäkökohdat huomioiden alennetaan merituulivoimaloiden kiinteistöverotusta, ja luonnonsuojelulain nojalla suojellut alueet vapautetaan kiinteistöverosta.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tupakka-, alkoholi- ja virvoitusjuomaveroa korotetaan. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta kansanterveyttä edistävän veron käyttöönottamiseksi. Tällainen vero voisi kohdistua esimerkiksi sokeriin.

Toimet kansainvälistä veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua vastaan

Kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi jatketaan toimenpiteitä, seurataan jo toteutettujen toimien vaikuttavuutta ja arvioidaan tarvetta uusille toimenpiteille. Hallitusohjelman liitteessä on mainittu esimerkiksi konsernien tuloksentasausta koskevan sääntelyn uudistaminen, peitellyn osingon katsominen kokonaan veronalaiseksi tuloksi, siirtohinnoitteluoikaisusäännöksen uudistaminen ja niin sanotun taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöön ottaminen.

Voit tutustua hallitusohjelmaan kokonaisuudessaan täällä.

Kirjoittaja

Share