Accountorin maajohtajat kertovat koronan vaikutuksista Pohjoismaissa
Koronapandemia on epäilemättä vaikuttanut kaikkiin ihmisin ja useimpiin liikeyrityksiin koko maailmassa. Pohjoismaissa toivoimme, että voisimme palata kesätauon jälkeen normaalimpaan tilanteeseen. Uusi tartuntamäärien kasvu useissa maissa kuitenkin esti tämän.
Vuosi sitten, kun yritykset laativat budjettejaan vuodelle 2020, kukaan ei voinut aavistaa, mikä meitä kohtaisi maaliskuussa 2020. Yhtäkkiä monien yritysten toiminta keskeytyi, ihmisiä passitettiin kotitoimistoon ja lomautukset ja epävarmuus tulivat osaksi useimpien jokapäiväistä elämää. Monet miettivät nyt, millainen loppuvuodesta 2020 tulee, mitä vuosi 2021 tuo tullessaan ja kuinka minun ja yritykseni käy.
Accountorilla on 150 000 asiakkaansa myötä hallussaan runsaasti numeroita ja tietoja liiketoiminnasta eri maissa. Pyysimmekin Accountorin pohjoismaisia maajohtajia, Petteri Heikinheimoa Suomessa, Magnus Högvallia Ruotsissa, Timo Matinpaloa Norjassa ja Karsten Heiselbergilä Tanskassa jakamaan näkemyksensä.
Tämä on ensimmäinen osa pohjoismaista kertovaa blogisarjaamme. Tässä osassa esitimme maajohtajille kysymyksen:
Kuinka korona on vaikuttanut liiketoimintaan maassasi?
Suomessa korona vaikuttanut merkittävään osaan Accountorin asiakkaista
Petteri Heikinheimo:
”Koronapandemialla on ollut iso vaikutus suomalaisiin yrityksiin. Erityisesti hotelli- ja ravintola-ala sekä tapahtumajärjestäjät ovat kärsineet. Näillä aloilla toimii merkittävä osa Accountorin asiakaskunnasta. Haasteet näkyvät luonnollisesti meidänkin liiketoiminnassamme. Voi sanoa, että BKT:n muutokset heijastuvat Accountorin liikevaihtoon. Tilastokeskuksen mukaan BKT aleni huhti-kesäkuussa 3,2 % edelliseen vuosineljännekseen nähden. Alenema on silti pienempi kuin aiemmin keväällä ennustettiin.”
Ruotsissa kulutuksen alenema aiheutti merkittävän laskusuhdanteen
Magnus Högvall:
”Vaikutukset ovat olleet vakavat monilla aloilla, kuten hotelli-, matkailu-, taksi- ja ravintola-alalla sekä näyttelyjen ja messujen järjestäjien piirissä. Yleensä ottaen näyttäisi, että ihmiset kuluttavat varovaisemmin. Työttömyys on noussut 8,9 %:iin ja konkurssit ovat kasvussa (+7 %), mutta käyrä on tasaantumaan päin. Kaiken tämän seurauksena BKT on pudonnut toisella vuosineljänneksellä merkittävästi, 8,3 %.”
”Olemme reagoineet tilanteeseen erilaisella tavalla Ruotsissa. Hallitus on luottanut kansalaisiin sosiaalisen etäisyyden pidossa sulkujen sijasta. Ruotsin omaleimaiset otteet ovat vaikuttaneet moniin maidenvälisiin suhteisiin, mutta ehkä eniten pohjoismaisiin naapureihimme. Ruotsi on pitänyt rajansa koko ajan auki EU:n kansalaisille, kun taas pohjoismaiset naapurimme ovat sulkeneet omansa meiltä.”
Norjan talous elpynyt ensishokin jälkeen
Timo Matinpalo:
”Koronakriisi osui samaan aikaan öljyn hintojen putoamisen kanssa, joten Norjan näkymät eivät olleet keväällä kovin hehkeät. Talous kärsi kuitenkin ennakoitua vähemmän, ja olemme kokeneet väkevän paluun kasvu-uralle. Tätä tukivat korkotason alennukset, öljyn hintojen nousu ja erilaiset verohelpotuspaketit. Myös matkustusrajoituksista on ollut norjalaisyrityksille hyötyä. Nyt elpymisvauhti kuitenkin väistämättä hiipuu, emmekä ole vielä palanneet normaaliin elämään.”
Tanskassa korvauspaketit tasoittavat voimakkainta taantumaa sitten 90-luvun
Karsten Heiselberg:
”Talous supistui toisella vuosineljänneksellä 6,9 % edellisvuoteen nähden. Kyseessä oli suurin pudotus sitten 90-luvun, ja työllisyys aleni 3,1 %. Yritykset kuluttivat vähemmän vuoden 2020 toisella neljänneksellä, ja kirjasimme 20 % vähemmän laskuja asiakkaillemme vuoden 2020 ensineljännekseen verrattuna.
Numerot kuitenkin osoittavat, että Tanskassa kriisin vaikutukset ovat olleet EU:n keskiarvoa vähäisemmät. Korvauspaketit ovat osaltaan vakauttaneet taloutta, vaikka moni ala onkin kärsinyt paljon. Tämä koskee ennen muuta matkailua, ravintoloita, hotelleja, opetusta, kulttuuria ja tapahtumanjärjestämistä. Luultavasti emme ole vielä nähneet kauppakumppaniemme kasvun hyytymisen kielteistä vaikutusta kokonaisuudessaan.”
