Miten vahvistat yrityksesi tuloskulttuuria? – 5 vinkkiä Marimekon talousjohtaja Elina Anckarilta
Marimekon talousjohtaja Elina Anckarilla on yli 20 vuoden kokemus talousjohtamisesta ja vuonna 2022 hänet valittiin vuoden talousjohtajaksi. Lokakuussa järjestetyssä Talous ja työelämä 2023 -tapahtumassamme Anckar jakoi vinkkejä yrityksen tuloskulttuurin vahvistamiseen ja tehokkaaseen talousjohtamiseen.
1. Ulkoisen turbulenssin vaikutus
”Talousjohtajan tulee ymmärtää ulkopuolista maailmaa ja sen vaikutuksia tarkasti. Mitä paremmin yritys ymmärtää, miten ulkoinen turbulenssi vaikuttaa liiketoimintaan, sitä herkemmin asioihin voidaan reagoida.”
Strategista näkemystä tarvitaan erityisesti kansainvälistymistä tavoiteltaessa. Anckarin kokemuksen mukaan kansainvälistymisen kynnyksellä kaiken taustalla on tutkiminen, tiedon kerääminen ja seuranta. Oman yrityksen toiminnan peruskysymysten sekä kohdemarkkinan ja asiakkaiden tuntemuksen täytyy olla vahvaa.
Vaikka nykyinen taloustilanne on turbulenttinen ja haastava, Anckar toivoo yritysten näkevän muutoksessa myös positiivisia puolia. ”Nyt tarvitaan sitkeyttä ja uskoa tulevaisuuteen: vaikea aika on samalla aika, jolloin pelimerkit jaetaan uudestaan. Pitää jaksaa uskoa siihen, että mahdollisuuksia syntyy koko ajan.”
2. Johda esimerkillä
Koko organisaation tulee ymmärtää yrityksen menestyksen mittareita. Anckar korostaa erityisesti toimitusjohtajan roolia esimerkin näyttäjänä. Tuloksellisuuden seuraaminen ei ole pelkän talousyksikön juttu, vaan koko organisaation asia. ”Vahvin signaali siitä, että jokin asia on tärkeä, on toimitusjohtajan esimerkki.”
3. Koko organisaatio on sitoutettava mukaan
Liiketoiminnan transaktiot syntyvät aina muissa yksiköissä kuin talouden alla. Koko organisaatio, erityisesti hankinta ja myynti, on siksi tarpeen osallistaa mukaan jo mittareiden ja seurantatyökalujen suunnitteluvaiheeseen.
Talousjohtajan rooli korostuu tiedon jakajana, sillä johtajan tulee kyetä jakamaan tietoa yrityksen taloustilanteesta yksinkertaisesti. Anckar kannustaa kollegoitaan avaamaan termejä ja talousdataa sisäisesti kansankielellä: ”Kun kaikki ymmärtävät mistä on kysymys, koko organisaatio sitoutuu yhteistyöhön ja tavoitteet on helpompi saavuttaa.”
4. Aktiivinen seuranta
Yritykselle räätälöidyn mittariston rakentamisen ja seurannan roolia ei voi kylliksi korostaa. ”Etenkin tämänhetkisessä tilanteessa, jossa ulkoinen ympäristö on varsin ailahteleva, tulee mittareita seurata aiempaa tiuhemmin, jotta muutoksiin voidaan reagoida aktiivisesti.”
Seurannan myötä myös onnistumisia pystytään nostamaan esiin haastavassakin tilanteessa. ”Täytyy muistaa juhlia onnistumisia”, Anckar toteaa.
5. Yhdessä tekeminen
Yhdessä tekeminen on tuloskulttuurin vahvistamisen keskiössä. Koko henkilöstöllä tulee olla kokemus siitä, että omalla tekemisellä on merkitystä ja menestys on kaikkien vastuulla.
Anckar kehottaa johtotason henkilöstöä nostamaan päähänsä toimitusjohtajan hatun: nyt on maksimoitava yhteistä hyvää, ei ainoastaan oman liiketoimintayksikön. ”Kun toiminta on läpinäkyvää, haasteista ja mahdollisuuksista tulee yhteisiä.”
”Mitä paremmassa iskussa yritys on, sitä nopeammin toiminnan voi muuttaa vastuulliseksi”
Talousjohtaja on avaintekijä myös yrityksen arvonluonnille ja vastuullisuuteen sitouttamiselle. Anckar rohkaisee vielä lopuksi kääntämään uusien raportointivaatimusten kanssa toimiessa katseen sisäänpäin – vastuullisuusraportointia tehdään myös itselle, eikä pelkästään ulkopuolisille. Henkilöstön tulee vastuullisuuteen sitoutuakseen ymmärtää selkeästi mitä tehdään ja miksi.
Käynnissä oleva transformaatio kohti vastuullisuutta vaatii yrityksiltä usein investointeja ja talouspäällikön roolille on luontevaa huolehtia, että investoinnit tapahtuvat hallitussa rytmissä. Mitä paremmassa iskussa yritys on, sitä helpommin ja nopeammin muutos kohti vastuullisuutta voidaan toteuttaa.
Vastuullisuus on myös työntekijöille tärkeä arvo ja merkittävä kilpailutekijä rekrytointimielessä. ”Vastuullisesti toimivassa yrityksessä hyvistä työntekijöistä on helppo pitää kiinni”, Anckar summaa.