Kiinnitätkö riittävästi huomiota työkavereiden onnistumisiin ja yleisiin fiiliksiin?

Ilmiöitä ajassamme: kolmevuotiaat taaperot eivät puhu, vanhemmat somettavat, naapurityöpisteeltä laitetaan meili viereiselle työpisteelle, WhatsApp-viestit singahtelevat ilmoille. Valmennustilaisuuden 40 osallistujan lisäksi Twitterin kautta tavoitettiin vähintään 200 muuta ihmistä. Kaikki tämä liittyy vuorovaikutukseen ja sen eri puoliin.

Vuorovaikutustaidot, niin digiviestinnässä kuin kasvotusten tapahtuvassa ovat keskeisiä työelämätaitoja, joita tarvitsemme joka päivä. Meille tarjoutuu toistuvasti tilaisuuksia, joissa voimme kehittyä ihmisinä, työntekijöinä ja parempina vuorovaikuttajina. Usein kyse on kyvystä kuunnella ja ottaa toisen näkökulma huomioon. Kuuntelu, ratkaisukeskeisyys ja jämäkkyys toimivat yhteisten tavoitteiden saavuttamisen lähtökohtina.

Vuorovaikutuksen laatuun vaikuttavat vahvasti työkavereilta ja esimieheltä saatu tuki. Kollegoiden keskinäinen vuorovaikutus on pieniä tekoja ja sanoja; hyvän huomenen toivottaminen, ystävällinen hymy, kiittäminen avusta, toisen työtilanteesta kysyminen tai toisen osaamisen arvostaminen. Jokainen meistä voi vaikuttaa millaiseksi vuorovaikutus työpaikallamme muodostuu. Kun itse kokee, että tarvittaessa saa tukea työssä, on sitä myös helppo antaa muille.

Tarkkaile päivittäin tapaasi kommunikoida: kiinnitätkö riittävästi huomiota työkavereiden onnistumisiin ja yleisiin fiiliksiin? Vaikka työssä keskitytään työntekoon, on hyvä vaihtaa muutama sana myös henkilökohtaisesta elämästä. Olemme kuitenkin niin paljon enemmän kuin miltä ”työminämme” ensisilmäyksellä näyttää. Vuorovaikutukseen kannattaa satsata. Toimiva vuorovaikutus edistää jokaisen hyvinvointia työpaikalla. Kun työyhteisön sosiaalinen pääoma kasvaa, työyhteisö kehittyy ja kykenee parempaan.