Tutkimus- ja työelämäyhteistyöllä menestykseen

Muutos on arkipäiväistynyt liiketoiminnassa. Muutoksen hallinta ja siitä saatavan tiedon ja osaamisen hyödyntäminen oppimisen kautta luovat uutta organisaation osaamista, johon kaikki organisaation jäsenet voivat osallistua. Kun muutoksen visio ja tavoitteet ovat määritelty ja viestitty, sekä organisaatio on varustettu tarvittavilla resursseilla, saadaan motivoitunut henkilöstö puhaltamaan yhteiseen hiileen. Organisaatio oppii, muistaa ja unohtaa, mutta myös luo uutta ja kehittyy jäsentensä kautta, joten henkilöstö on kaikkiaan kehittämisen ’primus motor’ – ainoa älykkyyden ja luovuuden lähde organisaatiossa.

Muuttuva maailma tuo uusia haasteita henkilöstöjohtamiseen

Voidaanko muutosta ennakoida? Liiketoiminnan analyysimenetelmät mahdollistavat monipuolisen ulkoisten ja sisäisten muutosten kartoituksen. Makro- ja mikrotalouden tutkimustasot tuottavat uutta tietoa, joka pitäisi silloittaa yritystoiminnan käytänteisiin. Toisaalta lukuisat vuosittaiset kansainväliset trenditutkimukset tuottavat varsinkin henkilöstöjohtamiseen mielenkiintoista tietoa. Niiden tuottamaa dataa ei kuitenkaan hyödynnetä riittävästi päätöksenteossa, sillä tutkimukset ilmentävät myös johdon epäluottamusta analyysimenetelmien tuottamaan dataan. Päätöksentekoprosessi on kaikkiaan intuitiivinen, joten johdon henkilökohtaista päätöksentekotapaa tulisikin tutkia syvällisemmin. Olisiko systeemiajattelun syvällisempi hyödyntäminen toimiva silta erityyppisen tutkimusdatan hyödyntämisen ja johtamisen kehittämisen välille.

Liiketoiminta ja työ ovat muuttuneet digitalisaation ansiosta. Digitalisaatio mahdollistaa syvällisen toimintojen kehittämisen ja tukee globalisoitumisilmiön hallintaa. Maailmasta on tullut globaali kylä. Eräs mielenkiintoinen tekijä on myös monikulttuurisuuden lisääntyminen. Toisaalta työsuhteiden luonne on selkeästi muutoksessa, sillä määräaikaisten, osa-aikaisten, opiskelijoiden ja vuokratyöntekijöiden, sekä ulkoistusten määrä on kasvanut – henkilöstön rakenne työsuhteen luonteen mukaan on yhä jakautuneempi. Henkilöstön kehittämisen kannalta tämä merkitsee uusia ja merkittäviä haasteita. Myös vuorovaikutustavat ovat muuttumassa, sillä ne siirtyvät yhä selkeämmin verkkoon aiheuttaen sosiaalisen vuorovaikutuksen vähenemistä teknistymisen ja sovelluskäytön kautta.

Palkka-asiantuntijuuden opintojakso on yksi yhteistyön hedelmistä

Kaikkiaan verkostoituminen ja syvällisen yhteistyön merkitys ovat nykyisin nousseet tärkeiksi tekijöiksi liiketoiminnan menestyksellisessä johtamisessa ja sen vaatiman osaamisen kehittämisessä. Haaga-Helian ja Accountor HR Solutions Oy:n partneruus on hyvä esimerkki tällaisesta yhteistyöstä. Yhteistyön puitteissa toteutettu Palkka-asiantuntijuuden opintojakson kehittäminen on erinomainen esimerkki yhteistyön käytännöllisyydestä. Se toteutettiin yritysten tarpeista yhteistyössä Haaga-Helian ja HR-palveluyritysten kanssa vastaamaan palkka-asiantuntijuuteen liittyvään kasvavaan kysyntään ja kohdealueen osaamisen kehittämiseksi. Opintojaksolla tutustutaan laajasti palkkahallintoon, opitaan Mepcon palkkaohjelmiston käyttöä sekä opiskellaan kokonaispalkitsemiseen liittyviä asioita.

Palkka-asiantuntijuusopintojen jatkoksi ja asiantuntijuuden kehittämiseksi on luotu myös suuntautumisopintojen työharjoittelujakso, jossa keskitytään syventämään kohdealueen tieto- ja osaamisperustaa henkilöstöpalveluyrityksissä opintojen erikoistumisvaiheessa suoritettavan työharjoittelujakson kautta. Samalla yritykset pääsevät ennakoivasti tutustumaan paremmin opiskelijoihin mahdollista rekrytointia ajatellen. Täten yritykset saavat juuri heidän tarpeisiinsa koulutettua osaavaa työvoimaa opiskelijoista. Työharjoittelujakson aikana opiskelijat pääsevät tutustumaan laajempiin kokonaisuuksiin ja yrityksen toimintaan, sekä osallistumaan asiakasprojekteihin. Harjoittelu voi pitää sisällään myös työskentelyä tuotekehityksen apuna ja Accountor HR Solutionsin sisäisissä kehityshankkeissa.

Tulevaisuuden tutkimusta HR-trendeistä

Toisena esimerkkinä yhteistyön laajuudesta voidaan pitää HR-tulevaisuustutkimusta (HRsuunta2021), jossa opiskelijatiimi lähtee selvittämään tulevaisuuden HR-trendejä ja niihin vaikuttavia tekijöitä laajahkona kyselytutkimuksena. Tutkimusta syvennetään mielenkiintoisimpien teemojen ja tekijöiden osalta delfoi-tyyppisen asiantuntijapalautteen kautta. Tutkimuksen tulokset julkaistaan Haaga-Heliassa järjestettävässä asiakasseminaarissa syksyllä 20.9.2018.

Lisäksi mm. HR-tietojärjestelmien opintojaksoilla on saatu käytännöllistä tietoa HR-prosessien tehostamisesta ja niihin liittyvien tietojen hyödyntämisestä lukuisten yritysvierailijaluentojen ja demojen kautta. Opiskelijoiden harjoittelu Mepcon HR-tietojärjestelmillä on tuonut uusia ideoita ja soveltamismahdollisuuksia, sekä kehittämistarpeita myös yrityksen tuotteille ja palveluille. Kaikkiaan kattava ja joustava yhteydenpito partnereiden välillä, sekä opiskelijoiden opinnäytteiden, harjoitustöiden ja tutkimusprojektien toteuttaminen ovat avanneet uusia potentiaalisia yhteistyömahdollisuuksia.

Korkeakoulujen ja yritysten laajahko ja pitkäjänteinen yhteistyö on merkittävä tekijä kestävän kehityksen ja menestyksen tiellä. Siitä hyötyvät yritysten ja korkeakoulujen lisäksi myös opiskelijat. Tällaista yhteistyötä voi suositella koko liiketoiminnan arvoketjulle.