Kannattaako sijoittaminen yrityksen kautta vai yksityishenkilönä?
Artikkelissa nostetaan esille keskeisiä seikkoja verotuksen näkökulmasta, kun punnitaan kannattaako sijoittaa yhtiön kautta vai yksityishenkilönä.
Sisältö:
Sijoitustoiminnan harjoittaminen yrityksen kautta
Sijoittaminen osakeyhtiönä mahdollistaa tuottojen ja luovutusvoittojen verotuksen 20 prosentin yhteisöverokannalla. Mikäli kertyneet voittovarat jätetään yhtiöön, niihin kohdistuu vain edellä mainittu 20 prosentin tuloverorasitus. Käytännössä voidaan ajatella, että osakeyhtiön kautta sijoittava yksityishenkilö saa maksimoitua uudelleen sijoitettavissa olevat varat ja toisaalta minimoitua tuotoista aiheutuvat tuloverot.
Mikäli sijoittaja haluaa siirtää yhtiöstä kertyneitä voittovaroja itselleen, se onnistuu joko nostamalla varat palkkana tai osinkona. Esimerkiksi nostettaessa pääomatulo-osinkoa (8 prosenttia nettovaroista) yhtiön ja sijoittajan todellinen veroaste on 26,0 - 26,8 prosenttia, sen sijaan yksityishenkilön saamien pääomatulojen verorasitus on 30,0 - 34,0 prosenttia, joten tätä kautta voidaan todeta saavutettavan verotuksellista etua sijoitettaessa yhtiön kautta. Yhtiön on myös mahdollista maksaa palkkaa sijoittajalle käyvän korvauksen verran. Palkka on yhtiölle täysimääräisesti vähennyskelpoinen verotuksessa eli se vähentää verotettavaa tuloa. Palkan nostamista sopivassa suhteessa voidaankin pitää varsin usein verotehokkaana sijoitustuottojen siirtona yhtiöltä osakkaalle – erityisesti silloin, kun huomioidaan yhtiön ja osakkaan kokonaisveroaste.
Kun sijoitetaan yhtiön kautta, on verotuksen näkökulmasta huomioitava sijoitustoiminnan luonne. Tulolähdejaon poistumisella ei ole merkitystä, sillä sijoitustoiminnan luonne ratkaisee, miten omaisuutta ja sen luovutuksia käsitellään verotuksessa. Nykyisin sijoitusyhtiön harjoittama liiketoiminta verotetaan yhtiömuodon perusteella EVL:n mukaisesti, mutta se ei välttämättä ole elinkeinotoimintaa. Tällä on vaikutusta mm. luovutusvoittojen ja tappioiden verotukseen. Jotta toiminta katsotaan elinkeinotoiminnaksi, sen on edelleen oltava luonteeltaan jatkuvaa, suunnitelmallista, aktiivista, voittoa tavoittelevaa ja sisältää taloudellisen riskin. Edellä mainittujen tunnusmerkkien perusteella toimintaa tarkastellaan kokonaisuutena. Sijoitusyhtiön kautta toimintaa harjoitettaessa luovutushinnasta vähennetään myös aina omaisuuden todellinen hankintameno, eikä sijoitusyhtiö voi hyödyntää hankintameno-olettamaa. Tulolähdejaon poistumisen yhteydessä elinkeinoverolakiin on lisätty muun omaisuuden omaisuuslaji (EVL 12a §), mikä erityisesti sijoitusyhtiöiden osalta saattaa vaikuttaa luovutustappioiden hyödyntämiseen. Muun omaisuuden muiden osakkeiden kuin kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden ja yhtymäosuuksien luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia vain muun omaisuuden luovutusvoitoista eli mahdolliset luovutustappiot eivät ole vähennyskelpoisia esimerkiksi osinkotuotoista.
Yhtiön perustaminen sijoitustoimintaa varten
Yhtiön perustamista voidaan pitää suhteellisen vaivattomana toimenpiteenä, mutta perustaminen tuo jonkin verran hallinnollista taakkaa ja kuluja. Lisäksi yhtiötä perustettaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että miten pääoma sijoitetaan yhtiöön. Jos yhtiöön sijoitettava varallisuus on kertynyt sijoitustoiminnasta yksityishenkilönä ja se sijoitetaan apporttina yhtiöön, mahdollinen realisoitumaton arvonnousu verotettaisiin luovutusvoittoverotuksen mukaisesti sijoittajan henkilökohtaisessa verotuksessa. Toisaalta sijoittajan on mahdollista pääomittaa yhtiötä likvidinä rahana, joko pääomasijoituksena tai lainana. Apportin osalta on myös huomioitava 1,6 prosentin tai 2,0 prosentin varainsiirtovero.
Yhtiön perustaminen voi olla verotuksellisesti järkevää myös sijoitusvarallisuuden siirtämisessä asteittain vanhemmilta lapsille. Käytännössä vanhemmat voivat lahjoittaa verotehokkaasti yhtiön osakkeita vuosien saatossa lapsillensa. Verovapaasti lahjoitettavien osakkeiden käypä arvo per saaja tulee tällöin olla enintään 4 999 euroa kolmen vuoden aikana. Tähän summaan sisältyy myös muut kolmen vuoden aikana annetut lahjat. Lisäksi hyödynnettäväksi saattaisi tietyissä tapauksissa tulla sukupolvenvaihdoshuojennuksen veroedut, mutta tämä edellyttää yhtiön vahvaa EVL-statusta ja nämä on syytä selvittää aina tapauskohtaisesti erikseen.
Sijoitustoiminnan harjoittaminen yksityishenkilönä
Yksityishenkilönä sijoittamisen hyvänä puolena verotuksen näkökulmasta voidaan mainita erityisesti luovutusvoiton laskennassa mahdollisuus käyttää todellisen hankintamenon sijaan hankintameno-olettamaa sekä osin verotuksen ulkopuolelta sijoitustuottojen hyödyntäminen yksityiskäyttöön.
Olennaisimpana veroetuna yksityishenkilönä sijoitettaessa voidaan pitää siis hankintameno-olettamaa, jota kannattaa hyödyntää, mikäli alle 10 vuotta omistetun omaisuuden osalta arvonnousu on vähintään 20 prosenttia ja yli 10 vuotta omistetun omaisuuden osalta vähintään 40 prosenttia. Todelliseksi veroprosentiksi muodostuu hankintameno-olettamaa käytettäessä 18,0–27,2 prosenttia omistusajasta riippuen.
Lisäksi yksityishenkilönä sijoitettaessa luonnollisen henkilön on mahdollista käyttää laajemmin luovutustappioiden vähennysoikeutta. Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä seuraavana vuotena sitä mukaa kuin voittoa kertyy. Vuodesta 2016 lähtien luovutustappiot on voitu vähentää pääomatuloista, jos luovutusvoitot eivät siihen riitä. Edellä mainittu laajempi vähennysoikeus saattaa siis olla positiivinen seikka, jos sijoittajalla syntyisi henkilökohtaisessa verotuksessa sijoitustoiminnan ulkopuolisesta varallisuudesta tappioita, joita voitaisiin hyödyntää sijoitustoiminnan luovutusvoittoihin.
Yhteenveto
Sijoitustoiminnan harjoittaminen yhtiön kautta tai yksityishenkilönä tulee selvittää aina tapauskohtaisesti, mutta seuraavassa nostettuna joitakin yksittäisiä näkökohtia päätöksenteon tueksi.
Seuraavassa näkökohtia, jotka puoltavat sijoitusyhtiön perustamista:
- osinkotuottoja on merkittävissä määrin ja voidaan todeta saavutettavan verohyötyä 20 % yhteisöveron (yhtiön ja sijoittajan veroasteen 26,0 – 26.8 %) vs. 30/34 % pääomatulojen verokannan välillä
- varoja ei tarvitse siirtää yhtiöön siten, että se realisoisi merkittävissä määrin luovutusvoittoverotuksen sijoittajan henkilökohtaisessa tuloverotuksessa
- yhtiöön pystytään kerryttämään nettovarallisuutta, mikä edelleen mahdollistaisi kevyemmin verotettujen osinkojen nostamisen
- yhtiön harjoittama sijoitustoiminta verotetaan EVL-tulolähteessä
- sijoitustoiminta on laajaa ja euromääräiset tuotot ovat merkittäviä
- sijoitusvarallisuuden siirto sukupolvelta toiselle ja mahdollinen spv-huojennuksen hyödyntäminen tulevaisuudessa
Seuraavassa näkökohtia, jotka puoltavat sijoittamista yksityishenkilönä:
- verotettavia osinkotuottoja ei ole merkittävissä määrin eikä niiden kasvattaminen ole näköpiirissä
- sijoitustoiminta on pienimuotoista
- laajempi vähennysoikeus luovutustappioiden osalta; muun varallisuuden tappioiden mahdollinen hyödyntäminen laajemmin kuin yhtiön kautta sijoitettaessa
- muun varallisuuden hyödyntäminen helpommin
