Hyppää pääsisältöön

Mikä ihmeen nettovarallisuus? – Näin nettovarallisuus vaikuttaa tuloverotukseen

Miten nettovarallisuus liittyy osingon jakoon ja verotukseen?

Onko olemassa poikkeuseriä, joita ei lasketa nettovarallisuuteen?

Mikä määrittää osingon veroprosentin?


Katso asiantuntijamme Visa Koskiahteen vastaukset oheiselta Yrittäjän taloustärppi -videolta!

Nettovarallisuus eri yhtiömuodoissa

Yksinkertaistettuna nettovarallisuus tarkoittaa euromäärää, joka saadaan, kun yhtiön varoista vähennetään yhtiön velat. Asia monimutkaistuu eri yhtiömuotojen kohdalla, jolloin varoihin luetaan vain tietyt erät.

Nettovarallisuus on vero-oikeudellinen termi ja poikkeaa tietyiltä yksityiskohdiltaan kirjanpidon käsitteistä. Yleisesti käsite mielletään simppeliksi toimitukseksi, jossa yrityksen varoista vähennetään velat. Laskentaperiaatteet kuitenkin poikkeavat toisistaan osakeyhtiön, toiminimen ja henkilöyhtiön kohdalla.

Nettovarallisuuden määrittäminen on ylipäätään tärkeää siksi, että osakeyhtiössä se on osingonjaon pohjana ja henkilöyhtiössä sen pohjalta määritellään pääomatulojen osuus.

Oleellista on muistaa, että nettovarallisuus koskee aina edellistä vuotta. Vaikka tilikausi päättyisikin missä vaiheessa vuotta tahansa, on tulonjaon välissä aina oltava uudenvuoden ilotulitus. Esimerkiksi vuoden 2022 yritystulo jaetaan siis vuoden 2021 nettovarallisuuden perusteella.

Nettovarallisuuteen luetaan mukaan vain elinkeinotoimintaan kuuluvat varat, eli käyttö-, vaihto-, sijoitus- ja rahoitusomaisuus. Käytännössä näitä ovat rakennukset, kiinteistöt, kalusto, koneet, ajoneuvot, tavarat, rahat ja myyntisaamiset.

Osakeyhtiön nettovarallisuus

Osakeyhtiön osakkaan listaamattomasta yhtiöstä saaman osingon verotus riippuu siitä, jakaako yhtiö osinkona enemmän vai vähemmän kuin 8 % laskettuna osakkeen matemaattisesta arvosta. Jos yhtiö jakaa osinkona enintään 8 %, osingosta on 25 % veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa.

Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan jakamalla nettovarallisuus ulkona olevien osakkeiden määrällä. Matemaattisen arvon laskenta perustuu tarkistettuun nettovarallisuuteen, joka on laskettu edeltävän vuoden tilinpäätöksen mukaan ja joka löytyy yhtiölle vuosittain tulevalta verotuspäätökseltä. Mikäli osingonjako tehdään tarkistamattoman nettovarallisuuden perusteella, voi huojennetusti verotettu osinko muuttuakin ansio-osingoksi. Tällöin osingosta 25 % on verovapaata pääomatuloa ja 75 % veronalaista pääomatuloa.

Osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta voidaan vähentää sellaisen asunnon arvo, joka on osakkaan käytössä. Myös osakaslaina, eli osakkaan yhtiöstä lainaama raha, vähennetään.

Tässä artikkelissa käsitellään yksinomaan osinkojen verotusta. Monesti osakkaan osakeyhtiöstä nostamat tulot kuitenkin ovat osittain palkka- ja osinkotuloa. Näiden tuloerien suhteen määrittelyyn suosittelemme lukemaan myös artikkelin: Milloin osakkaan kannattaa nostaa palkkaa ja milloin osinkoja?

Henkilöyhtiön ja toiminimen nettovarallisuus

Toiminimen yritystulon jakamiseen ansio- ja pääomatuloon käytetään elinkeinotoiminnan nettovarallisuutta. Pääomatuloa on 20 %:n vuotuinen tuotto edellisen vuoden nettovarallisuudesta. Jos ansiotulot ovat kovin pienet, voi yrittäjä vaatia pääomatulo-osuudeksi vain 10 % tai 0 % nettovarallisuudesta. Vaatimus on tehtävä veroilmoituslomakkeella ennen verotuksen päättymistä.

Myös kommandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön tulo jaetaan yhtiömiehille verotettavaksi ansio- ja pääomatuloksi yhtiön nettovarallisuuden perusteella. Yhtiömieskohtaisesta tulo-osuudesta lasketaan ensin pääomatulon määrä, joka on yleensä 20 % verovuotta edeltäneen verovuoden päättymishetken tulolähteen yhtiömieskohtaisesta nettovarallisuudesta.

Henkilöyhtiön ja toiminimen nettovarallisuuteen luetaan kaikki elinkeinotoiminnan käytössä oleva varallisuus. Nettovarallisuuden ulkopuolelle jää omaisuus, joka ei kuulu elinkeinotulon hankkimiseen. Toiminimen kohdalla poikkeuksena on pankkitili, jota ei lueta elinkeinotoiminnan varoihin.

Lisäksi toiminimen sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön elinkeinotoiminnan nettovarallisuuteen lisätään 30 % verovuoden päättymistä edeltäneeltä 12 kuukauden ajalta maksetuista palkoista. Vaikka tilikausi olisikin ollut pidempi, huomioidaan vain 12 viimeisen kuukauden palkat.

collaboration casual two women_1440x440.jpg

Pysy ajan tasalla talouden ja työelämän muutoksista!

Yrityslakipäivä-CTA-banneri-1200x400-1.jpg

Tiesitkö, että saat asiakkaanamme maksutonta lakineuvontaa?

Tarvitsetko apua yritystoiminnan haasteissa? Jätä yhteystietosi, niin olemme sinuun yhteydessä!

 
 

Share