Hyppää pääsisältöön
collaboration casual two women_2000.jpg

Kolme asiaa, jotka jokaisen henkilöstöpäättäjän kannattaa muistaa kun tavoitteena on organisaation uudistumiskyvyn varmistaminen

Accountorin valmennusten parissa työskentelevä Paula Sihtola-Solatie listasi kolme asiaa, jotka jokaisen henkilöstöpäättäjän tulisi muistaa juuri nyt. Kun tavoitteena on organisaation uudistuskyvyn kehittäminen, psykologisen turvallisuuden ilmapiirin luominen on erityisen tärkeää, hän kirjoittaa. Lue teksti ja poimi vinkit talteen oman työsi tueksi.

1. Altistu muutokselle ajoissa

Maailma muuttuu ja entistä kiihtyvämmällä tahdilla.” Tämä lause on ollut totta jo vuosia, mutta onko muutosvauhti haastanut meitä uudistumaan? On ja ei. Esimerkiksi minä itse edustan niiden viisikymppisten ryhmää, jotka ovat aloittaneet työuransa silloin, kun lankapuhelimet olivat vielä arkipäivää ja me kaikki, jotka saimme työkännykät  kuuluimme etuoikeutettujen joukkoon. Työnhaku noihin aikoihin tapahtui postitse ja hakemukset saapuivat yrityksiin paksuissa kirjekuorissa, jossa oli kopiot kaikista todistuksista, vieläpä oikeiksi todistettuina. Kuulostaa absurdilta, kun ajattelee tämän päivän työnhakua – hakemukset, cv:t ja hakijoiden esittelyvideot viuhuvat napin painalluksella bittiavaruudessa lähes ajatusta nopeammin. Tai työtä ei edes tarvitse hakea, kun omat tiedot ovat kaikkien katsottavissa ja löydettävissä netistä. Ja työnhaun koko prosessi on mahdollista hoitaa ilman, että ko. henkilöä edes tavataan livenä. Paljon on muuttunut yhden työuran aikana jo tähän mennessä.

Uudistumiskyvyn kehittäminen

2. Laita totutut totuudet testiin

Kohtaamiset kasvokkain ovat paras tapa verkostoitua, kohdata uusia ihmisiä ja oppia uutta.” Tähän uskoin vahvasti vielä jokin aika sitten. Mikä sai minut ajattelemaan niin? Omat vähäiset kokemukseni vain niistä tilanteista, joihin itseni haastoin. Omat uskomukseni ja helppous pysyä mukavuusalueellani olivat hyvä polttoaine jatkamaan perinteisellä polulla, vaikka digitalisaatiosta ja sen hyödyistä oli jo pitkään puhuttu. Vasta omakohtaiset kokemukset virtuaalisesta kanssakäymisestä laajemmin, sai itseni syttymään uudesta mahdollisuudesta. Mikä mahdollisuus tämä onkaan – fyysinen etäisyys ei ole este, videoyhteys päällä myös tunne kohtaamisesta vahvistuu ja miten näppäriä nämä digitaaliset työkalut onkaan! Uuden oppiminen ja asioiden tekeminen uudella tavalla on ollut itselleni tosi motivoivaa.

Työelämän muutos

3. Anna itsellesi lupa kokeilla ja myös epäonnistua

Mitä olen sitten oppinut omasta oppimisestani ja uudistumiskyvystäni? Ainakin sen, että uuden oppiminen ja uudesta innostuminen vaatii omakohtaista kokemusta ja sitä kautta omia oivalluksia. Ketterät kokeilut tuottavat hyviä käytäntöjä ja nopeasti myös poissulkevat niitä, jotka eivät tuota toivottua tulosta. Tarvitaan turvallista ympäristöä, jossa on lupa kokeilla ja myös epäonnistua. Ja riittävän matalaa hierarkiaa, jossa kaikilla on mahdollisuus tuoda omia ideoita kokeiltavaksi. Nopea oppiminen on motivoivampaa ja näkyvämpää kuin oppiminen pitkässä juoksussa. Kuka meistä nyt paukuttelisi henkseleitä siitä, että on itse asiassa aika hyvä käyttämään kännykän kahdensiatoista ominaisuuksia.

Työelämätaidot

Yhteenveto: miten organisaatiot voivat myös jatkossa kiihdyttää uuden oppimista ja samalla omaa uudistumiskykyään?

Jotkut asiat muuttuvat siis ajan saatossa ja niihin ikään kuin pikku hiljaa kasvetaan, kuten kännyköiden ja vaikkapa tietokoneiden käyttö oman ikäryhmäni kohdalla. Toiset muutokset vaativat taas nopeaa uuden omaksumista olosuhteiden pakosta – kuten tiedämme: vallitseva koronaepidemia on edesauttanut valtavaa digiloikkaa koko maailmassa. Tässä oma kolmen pointin listani asioista, joilla organisaatiot voivat jatkossa kiihdyttää omaa uudistumiskykyään:

  1. Ihmisten erilaisuuden tunnistaminen – mitkä asiat sytyttävät oppimaan uutta, miten lisätä rohkeutta liikkua pois mukavuusalueelta?
  2. Yhdessäohjautuvan kulttuurin vahvistaminen ja valmentavan esihenkilötyö - kaikilla pitää antaa mahdollisuus ottaa vastuuta oman työn kehittämisestä ja sitä kautta kokemuksellisesta oppimisesta.
  3. Psykologisen turvallisuuden ilmapiirin luominen – tunnistetaan ne asiat, jotka ovat itselle hankalia, jaetaan uuden oppimiset ilot ja tuskat yhdessä. Uskotaan kaikkien vahvuuksiin eikä pelätä epäonnistumisia.

Kirjoittaja

Share