Hyppää pääsisältöön
Työsopimuksen tarkistuslista
Artikkeli

Huomioi nämä työsopimuksessa

Työvoima on yksi yritysten suurimmista kulueristä. Näin ollen massaluonteisesti käytettävä työsopimuspohja on syytä laatia huolella. Lisäksi kiinnittää huomiota siihen, mihin tehtävään kukin työntekijä tulee ja miettiä tältä kannalta, mikä on työaikajärjestely, kuinka laaja salassapitoehdon tulee olla ja onko esim. kilpailukieltoehdolle tarvetta.

Tässä listassa on nostettu esiin asioita, jotka on erityisesti syytä ottaa huomioon. On huomattava, että kaikki muut ylimmät johtajat kuin toimitusjohtajat ovat myös työsuhteessa yhtiöön. Eroina muihin työntekijöihin on se, että yleensä työaikalakia tai työehtosopimuksia ei heihin sovelleta. Myös väliportaan esimiehet ovat tietyiltä osin eri asemassa, mutta kuitenkin tyypillisemmin työaikalain piirissä.

Työsopimuksen tarkistuslista

1  Vähimmäisehdot ja sopimuksen muoto

Työsopimus voidaan tehdä myös suullisesti, mutta työsopimuslain mukaan työnantajan on annettava yli kuukauden pituisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle selvitys keskeisistä, laissa luetelluista työsuhteen ehdoista. Kannattaa huomioida, että työsuhteeseen ollessa määräaikainen on määräaikaisuudelle ilmoitettava peruste. Kirjallinen muoto on aina suositeltava.

2  Työsuhteen kesto

Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä vain perustellusta syystä (esim. sijaistus, projekti).

Määräaikaisen sopimuksen päättymispäivän ei ole pakko olla sopimusta tehtäessä tiedossa, vaan se voidaan tehdä tietyn sijaistuksen ajaksi päättyen alustavasti silloin, kun sijaistettava henkilö aikaisintaan palaa töihin.

Määräaikaista työsopimusta ei voida irtisanoa, vaan ainoastaan purkaa. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus päättyy irtisanomiseen.

3  Koeaika

Koeaika on voimassa vain, jos siitä on sovittu. Koeaika on enintään 6 kuukautta tai puolet määräaikaisen työsuhteen kestosta.

4  Työhön sovellettava työehtosopimus

Viittaus työehtosopimukseen ei ole mitätön, vaan viittauksella työsuhteeseen tulee sovellettavaksi iso joukko mahdollisesti laista poikkeavia ehtoja. Jos erehdyt viittamaan väärään työehtosopimukseen, voit pahimmassa tapauksessa joutua soveltamaan kahdesta työehtosopimuksesta aina työntekijälle edullisempia ehtoja.

Työehtosopimusta sovelletaan ensisijaisesti työsuhteen vähimmäisehtoina. Siltä osin, kuin työehtosopimuksessa ei ole asiasta määräystä, sovelletaan vähimmäisehtoina lakia. Työntekijän kannalta näitä edullisemmista ehdoista voidaan kuitenkin aina vapaasti sopia.

Vaikka työnantaja ei kuuluisi mihinkään liittoon, on sen sovellettava työsuhteen vähimmäisehtoina omalle toimialalleen vahvistettua yleissitovaa työehtosopimusta. Alan yleissitova työehtosopimus on yrityksen selvitettävä itse. Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/.

Työnantajaa sitova työehtosopimus voi työsuhteen elinkaaren aikana vaihtua, joten on järkevää sopia, että työsuhteeseen sovelletaan työnantajaa kulloinkin sitovaa työehtosopimusta. Lisäksi mainitaan, mitä työehtosopimusta sovelletaan työsuhteen alkaessa.

5  Palkka

Jos aikapalkka määräytyy viikkoa lyhyemmän ajanjakson perusteella, on palkka maksettava kaksi kertaa kuussa. Palkka maksetaan palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jos muuta ei sovita, eli palkanmaksupäivä kannattaa merkitä sopimukseen.

Jos tulospalkkiomalli otetaan osaksi työsopimusta, ei sitä voi enää myöhemmin yksipuolisesti muuttaa. Kannattaa miettiä tilannekohtaisesti, kannattaako tulospalkkauksesta sopia sopimuksella. Sinänsä työnantaja voi yksipuolisesi päättää vuosittain vaihtuvistakin malleista. Jos malli vaihtelee, ei työntekijä voi vaatia samaa palkkausta tulevina vuosina. Työsopimuksissa voidaan viitata esim. oikeuteen saada tulospalkkiota kulloinkin erikseen vahvistettavan mallin mukaisesti.

6  Työskentelypaikka

Tehdäänkö töitä vain yhdessä paikassa vai säännöllisesti useammassa paikassa? Mm. matkakulujen korvaamisen kannalta on hyvä määrittää selkeästi, missä työskennellään säännöllisesti, mikä on ensisijainen työskentelypaikka jne.

Jos työtä tehdään etänä, on etätyöskentelyn ehdoista ja edellytyksistä syytä sopia erikseen. Tilanteet voivat vaihdella paljonkin työntekijän tehtävistä riippuen. Vielä tällä hetkellä etätyö ei lähtökohtaisesti ole työaikalain piirissä, mutta tähän on esitetty muutosta.

7  Työaika

Jos työajaksi on sovittu kiinteä 37,5 h viikossa ja 7,5 h päivässä, on kaikki em. ajat ylittävä työ lähtökohtaisesti ylityötä. Koska työaika voidaan järjestää joustavamminkin, kannattaa työaikaehtoon kiinnittää huomiota.

Johtohenkilöt ja myyntityö

Johtotehtävissä työskentelevällä ei ole lainkaan työaikaa. Sama koskee sellaista työtä, jota tehdään sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä (tyypillisesti asiakkailla tehtävä provisioperusteinen myyntityö).

Liukuva työaika

Liukuvalla työajalla tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä voi tietyissä rajoissa päättää itse, milloin tulee töihin ja lähtee töistä. Jos työaika on liukuva, on siitä ja siihen liittyvistä ehdoista sovittava erikseen.

Viikoittainen työaika on keskimääräinen

Jos viikoittainen työaika käytännössä vaihtelee, kannattaa sopia, että viikkotyöaika on keskimääräinen (esim. keskimäärin 37,5 tuntia viikossa). Tällöin on sovittava myös siitä, minä ajanjaksona viikkotyöaika tasoittuu keskimäärin 37,5 tuntiin (jaksojen enimmäispituus on tarkistettava laista tai työehtosopimuksesta).

Vaihteleva työaika

Jos työntekijän työaika vaihtelee esim. 0 – 40 tunnin välillä, on työnantajan ilmoitettava missä määrin ja missä tilanteissa työvoiman tarvetta syntyy. Vähimmäistyöajan on vastattava työnantajan todellista työvoimatarvetta. 0 - 40 tuntia sopii esim. tarvittaessa töihin kutsuttavalle sijaiselle.

8  Irtisanomisaika

Lain mukaan irtisanomisajasta voidaan sopia melko vapaasti, mutta työntekijän noudatettava irtisanomisaika voi olla korkeintaan yhtä pitkä kuin työnantaja noudatettava (esim. molemmin puolin 2 kk). Joissain tapauksissa, esimerkiksi asiantuntijoiden kohdalla, lain mukaista pidempi työntekijän noudatettava irtisanomisaika voi olla järkevä, jotta korvausrekrytoinnille jää aikaa. Irtisanomisaika on aina enintään 6 kk. Työehtosopimuksissa on tyypillisesti irtisanomisaikoja koskevia määräyksiä, joista ei voi poiketa, joten työehtosopimuksen asianomaiset määräykset on syytä tarkistaa.

Irtisanomisehdon yhteydessä kannattaa sopia, että loppupalkka maksetaan työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä, muuten loppupalkka on maksettava työsuhteen viimeisenä päivänä.

9  Salassapito

Työsopimuslain mukainen liikasalaisuuden ilmaisu- ja hyödyntämiskielto on voimassa vain työsuhteen ajan. On syytä sopia, että se sitoo työntekijää työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Lisäksi kannattaa määritellä, mikä tieto on salassa pidettävää. Ehtoa voidaan tehostaa sopimussakolla.

10  Kilpailukielto

Työntekijä ei saa harjoittaa työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa työsuhteen aikana, mutta lain perusteella tämän jälkeen ei ole mitään rajoituksia.

On mahdollista sopia, että kilpailukielto jatkuu enintään 6 kuukautta työsuhteen päätyttyäkin. Kilpailukieltolausekkeen on kuitenkin oltava aina perusteltu työnantajan liiketoiminnan kannalta. Ehdon muotoiluun kannattaa siksi kiinnittää huomiota, ehto joka kieltää kilpailijalle töihin menemisen on paljon ankarampi kuin ehto, joka kieltää vain työnantajan asiakkaille töiden tekemisen 6 kk ajan.

Kilpailukieltoa on mahdollista tehostaa sopimussakolla, jonka määrä on enintään työntekijän 6 kuukauden palkka.

11  Immateriaalioikeudet, henkilötietojen käsittely ja sähköposti

Keksinnöt ja tietokoneohjelmistoihin liittyvät oikeudet siirtyvät yleensä jo suoraan lain nojalla työnantajalle, mutta asiasta on silti syytä sopia siten, että työsuhteen aikana syntyneet ko. oikeudet siirtyvät korvauksetta ilman erillistä sopimista työnantajalle.

Lain mukaan on sovittava siitä, miten ja missä yhteyksissä työnantaja saa käsitellä työntekijän sähköpostiosoitteeseen tulevia viestejä työsuhteen päätyttyä. Kannattaa sopia myös siitä, kuinka pitkään sähköpostiosoite on voimassa.

Share