Hyppää pääsisältöön
Blogi

Yrittäjän työttömyysturva

Kun yrittäjä jää työttömäksi

Kun yritystoiminta loppuu tai oma työllistyminen yrityksessä päättyy, on henkilön ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi Työ- ja elinkeinotoimistoon.

TE-toimistossa selvitetään, onko henkilö työttömyysturvalaissa määritelty yrittäjä ja onko hänellä edellytykset työttömyyskorvauksen saamiselle. Työttömyyskorvauksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä:

  • KELAn maksamaa peruspäivärahaa (tai vaihtoehtoisesti työmarkkinatukea) sekä
  • ansiosidonnaista päivärahaa, jota voi saada vain työttömyyskassaan liittynyt yrittäjä.

Yrittäjästatuksen toteaminen on yleensä yksinkertaista, mutta yllätyksiä voi tulla esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa yritystoimintaan osallistunut yrittäjän perheenjäsen jää työttömäksi palkkatyöstään. Tällöin työttömyysturvan näkökulmasta myös yrittäjän perheenjäsen tai yrityksen osaomistaja voidaan tulkita yrittäjäksi, jos tietyt ehdot täyttyvät.

Yrittäjän uraa suunnittelevan on siis hyvä olla tietoinen myös siitä, miten perheenjäsenen työllistäminen vaikuttaa tämän työttömyysturvaan.

Yrittäjän määritelmä työttömyysturvalaissa

Työttömyysturvan näkökulmasta yrittäjiksi katsotaan henkilöt, jotka saavat toimeentulonsa ansiotyöstä olematta työ- tai virkasuhteessa. Näitä ovat esimerkiksi toiminimiyrittäjät, osake- tai muun yhtiön pyörittäjät ja päätoimiset kevytyrittäjät.

Kuitenkin myös yrityksen osaomistaja tai yrittäjän perheenjäsen katsotaan yrittäjäksi, jos kyseinen henkilö:

  • työskentelee johtavassa asemassa (esim. toimitusjohtaja, hallituksen jäsen tai vastaava) yrityksessä, josta hän itse omistaa vähintään 15 prosenttia; tai josta hän yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 30 prosenttia.

Myös ilman johtavaa asemaa henkilö katsotaan yrittäjäksi, mikäli hän työskentelee yrityksessä:

  • jonka hän itse tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 50-prosenttisesti.
Yrittäjän määritelmä työttömyysturvalaissa

Omistusosuuksia laskiessa mukaan voidaan laskea välillinen omistus. Perheenjäseniksi puolestaan lasketaan samassa taloudessa yrittäjän kanssa asuva puoliso tai avopuoliso, lapset ja lapsenlapset sekä omat vanhemmat ja isovanhemmat.

Pelkkä yrityksessä työskentely ei kuitenkaan tee yrittäjän perheenjäsenestä yrittäjää. Jos perheenjäsen työskentelee yrityksessä, mutta hänellä ei ole siinä omistusta tai määräysvaltaa, hänet rinnastetaan työttömäksi jäädessään palkansaajaan. Lisätietoa voit lukea Kelan verkkosivuilta.

TE-toimistojen tekemien tulkintojen kanssa on hyvä olla tarkka. Jos yrittäjästatus mietityttää, löydät lisätiedot ja tarkennukset Työttömyysturvalain pykälästä 6.

Oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä?

Kun hakija on todettu yrittäjäksi, TE-toimisto selvittää, onko yrittäminen ollut pää- vai sivutoimista. Lähtökohta on, että päätoimisena yrittäjänä työskentelevä ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen.

Päätoimisuutta arvioitaessa ratkaiseva seikka on toiminnan vaatima työmäärä – ei kertynyt tulo.

Työllistymisen katsotaan olevan päätoimista, mikäli toimintaan vaadittu työmäärä on niin suuri, ettei se mahdollistaisi kokoaikatyön vastaanottamista. Jos näin ei kuitenkaan ole, yrittäjyys on luonteeltaan sivutoimista.

Sivutoimisena työllistyvälle yrittäjälle voidaan maksaa niin sanottua soviteltua päivärahaa. Pääsääntöisesti yrittäjyys tulkitaan sivutoimiseksi myös silloin, jos yritystoimintaa on harjoitettu kokopäivätyön rinnalla vähintään kuuden kuukauden ajan.

Sivutoimisuus ei ole este palkansaajakassaan kuulumiselle, ja tällöin ansiosidonnainen päiväraha sovitellaan sivutoimisen yritystoiminnan tuloihin nähden.

Pää- ja sivutoimisuuden raja TE-toimistojen tekemissä päätöksissä on kuitenkin joskus ollut häilyvä. Jos päätoimisuuden raja epäilyttää, asiaa kannattaa selvittää jo etukäteen.

Pää- vai sivutoiminen yrittäjä

Milloin päätoiminen yrittäjä tulkitaan työttömäksi?

Työttömyysetuutta voi saada vasta siinä vaihessa, kun päätoimisen työllistymisen katsotaan päättyneen

  • yritystoiminnan lopettamisen myötä tai
  • jos oma työllistyminen yrityksessä on päättynyt.

Vasta tällöin yrittäjä tulkitaan työttömäksi. Lisäksi ehtona on hakijan työssäoloehdon täyttyminen – palaamme tähän tarkemmin alempana.

Yritystoiminnan tai oman työllistymisen loppuminen on aina pystyttävä todistamaan TE- toimistolle. Esimerkiksi toiminimen tulkitaan lopettaneen yritystoimintansa, kun sen tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja yrittäjä on luopunut mahdollisesta YEL– tai MYEL-vakuutuksestaan.

Osakeyhtiön tai muun yhtiön toiminta puolestaan katsotaan loppuneeksi, kun tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on loppunut, yrittäjä on luopunut YEL- tai MYEL-vakuutuksesta sekä:

  • yrittäjä on jättänyt Verohallintoon ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä- ja työnantajarekisteristä, ja
  • yrittäjä on jättänyt Verohallintoon ilmoituksen yrityksen poistamiseksi alv-velvollisten rekisteristä tai ilmoituksen yritystoiminnan keskeyttämisestä.

Lopetetuksi yritystoiminta katsotaan myös niissä tapauksissa, joissa yritys on asetettu konkurssiin tai selvitystilaan tai yhtiömiesten kesken on tehty sopimus yrityksen purkamisesta.

Henkilön työllistymisen yrityksessä puolestaan tulkitaan päättyneen, kun:

  1. henkilön työkyky on alentunut olennaisesti ja pysyvästi
  2. henkilön toimeksiantosuhde on päättynyt, eikä hänen voida katsoa työllistyvän päätoimisesti muihin mahdollisiin toimeksiantoihin.
  3. yritystoiminta on kausiluonteista ja toimintakausi on päättynyt.

Yrittäjän työssäoloehto

Kun yrittäjä katsotaan työttömäksi, perus- tai ansiopäivärahan saamisen ehtona on vielä työssäoloehdon täyttyminen. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun hän on on edeltävän neljän vuoden aikana työskennellyt vähintään 15 kuukautta yrittäjänä.

Kaikki työttömyyden määritelmää koskevat kriteerit on lueteltu tarkemmin työttömyysturvalain toisessa luvussa. Saat vastauksia myös siihen, milloin yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn voidaan katsoa päättyneen.

Jos työtön yrittäjä ei esimerkiksi työssäoloehdon täyttymättömyyden takia voi saada päivärahaa, hänelle voidaan tietyin edellytyksin myöntää työmarkkinatukea. Työmarkkinatuen myöntämisestä tehdään tilannekohtainen päätös TE-toimistossa.

Vaikuttavia tekijöitä tuen saamisen ja sen määrän kannalta ovat esimerkiksi hakijan tulotaso, ikä ja huollettavien lasten määrä. Myös vanhempien tuloilla on vaikutusta työmarkkinatukeen, jos hakija asuu heidän kanssaan samassa taloudessa. Puolison tulot vaikuttivat työmarkkinatukeen vielä joitain vuosia sitten, mutta enää näin ei ole.

Yrittäjien työttömyyskassa

Yrittäjä saa ansiosidonnaista päivärahaa, jos hän kuuluu työttömyyskassaan ja työssäoloehto täyttyy. Kassaan kuuluminen eli työttömyysvakuutuksen ottaminen voi mahdollistaa paremman ansioturvan työttömyyden iskiessä.

Niin sanottu yrittäjäkassa on Suomessa nimeltään SYT eli Suomen Yrittäjäin työttömyyskassa. Vapaaehtoinen jäsenyys on mahdollista kaikille työttömyysturvalain määritelmän mukaisille yrittäjille, joiden eläkevakuutuksen mukainen työtulo on vähintään 13 076 euroa vuodessa. Voit tarkistaa tiedot SYT:n sivuilta.

Ansiosidonnainen päiväraha koostuu perus- ja ansio-osasta sekä mahdollisista lapsikorotuksista. Oman päivärahan suuruudesta ja jäsenmaksuista voit lukea lisää yrittäjäkassan omilta verkkosivuilta.

Palkkatyöstä yrittäjäksi – työttömyysturvan katkeamattomuus ja jälkisuoja-aika

Jälkisuojan tarkoituksena on helpottaa siirtymää palkansaajasta yrittäjäksi – ja myös toisinpäin. Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvälle voidaan työttömyyden hetkellä maksaa ansiosidonnaista päivärahaa, vaikkei 15 kuukauden työssäoloehto yrittäjänä olisikaan täyttynyt.

Päiväraha maksetaan tällöin yrittäjyyttä edeltäneen palkkatulon perusteella.

Jälkisuoja-ajan kesto on pääsääntöisesti 18 kuukautta, mutta se päättyy jo aiemmin työssäoloehdon täyttyessä. Jos siis yrittäjä on heti toiminnan aloittamisesta alkaen ollut yrittäjäkassan jäsenenä, hänen jälkisuoja-aikansa voi päättyä 15 kuukauden kohdalla työssäoloehdon tullessa täyteen.

Palkkatyöstä yrittäjäksi

Tämän jälkeen hän on työttömyyden iskiessä oikeutettu yrittäjätuloon perustuvaan ansiosidonnaiseen päivärahaan mikäli edellytykset täyttyvät.

Kassaa vaihdettaessa työttömyysturva säilyy katkeamattomana, mikäli siirtyminen palkansaajakassasta yrittäjäkassaan tapahtuu yritystoiminnan ensimmäisten kolmen kuukauden aikana.

Lisäksi liittyminen pitää tehdä kuukauden sisällä siitä, kun henkilö on eronnut edellisestä työttömyyskassastaan.

Siirtymisen myötä päivärahan saamisen edellytyksenä oleva 15 kuukauden työssäoloehto alkaa kertyä heti.

Yrittäjäksi siirtyvä voi halutessaan myös pysyä palkansaajakassan jäsenenä 18 kuukauden jälkisuojan ajan. Tällöin yrittäjän työssäoloehto ei kuitenkaan kerry.

Yritystoiminnan jatkuessa yli 18 kuukauden rajan, yrittäjä ei enää voi kuulua palkansaajakassaan.

Jos yrittäjä siis siirtyy palkansaajakassasta yrittäjäkassaan vasta jälkisuoja-ajan umpeutuessa, hän on tällöin ensimmäisen 15 kuukauden ajan uudessa kassassa ilman oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Yrittäjäkassaan liittyminen kannattaa siis yleensä tehdä heti toiminnan alkaessa.

Yrittäjäksi ryhtyminen työttömänä

Normaalisti oikeus työttömyysturvaan katkeaa, mikäli päätoiminen yritystoiminta kestää yli kaksi viikkoa. Sovitellun päivärahan saaminen on kuitenkin mahdollista, mikäli toiminta tulkitaan sivutoimiseksi.

Yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, jos siihen kuluva työmäärä on niin suuri, ettei se mahdollistaisi kokopäivätyön vastaanottamista. Vuoden 2018 alussa voimaan astunut työttömyysturvalain muutos on kuitenkin helpottanut yrittäjäksi ryhtymistä työttömänä ollessa.

Mikäli työtön henkilö aloittaa yritystoiminnan, pää- ja sivutoimisuutta arvioidaan jatkossa vasta neljän kuukauden jälkeen. Muutos tarkoittaa sitä, että esimerkiksi palkkatyöstä työttömäksi jäävä henkilö voi perustaa yrityksen ja saada työttömyyskorvausta ensimmäisen neljän kuukauden ajan.

Mikäli henkilö kuitenkin tienaa jotain näiden neljän kuukauden aikana, hänen saamansa työttömyysetuus sovitellaan suhteessa saatuun tuloon.

Lopuksi

Työttömyyteen sekä yrittäjän ja tämän perheenjäsenten työttömyysturvaan liittyvät asiat ovat usein hyvin tilannekohtaisia. Muistathan siis, että omaa tilannetta on tarpeen vaatiessa aina hyvä selvittää jo ennalta TE-toimiston tai esimerkiksi oman työttömyyskassan asiantuntijoiden kanssa.

Haluatko kuulla pienyrittäjän kirjanpitopalvelusta? Ota yhteyttä!

Jos alla oleva lomake ei näy, voit täyttää sen täällä.

Share