Kokonaispalkkaus – Kustannustehokkuutta ja tasapuolisuutta palkitsemiseen?
Yhä useammat työnantajat soveltavat kokonaispalkkamallia, jolloin työsopimuksessa sovitaan kokonaispalkka, joka sisältää mahdolliset luontaisedut. Tällöin etujen verotusarvo vähennetään rahana maksettavasta palkasta. Tämä on työnantajan kannalta kustannustehokkaampi tapa tarjota monipuolisia etuja osana palkkaa. Se mahdollistaa myös työntekijälle valinnan mahdollisuuden: hän voi ottaa käyttöönsä vain ne luontaisedut, jotka tuottavat hänelle todellista lisäarvoa.
Kokonaispalkkamallissa eduilla tarkoitetaan verotettavia työsuhde-etuja (kuten puhelin-, ateria-, auto-, polkupyörä-, matkalippu- ja asuntoetuja) – ei koko henkilöstölle tarjottavia verovapaita etuja, kuten työterveyspalveluja, vakuutuksia tai liikuntaetuja.
Pelisäännöt selviksi
Uudesta työsuhteesta sovittaessa on tärkeää käydä läpi, miten kokonaispalkkaus vaikuttaa henkilön palkitsemiseen ja palkkarakenteeseen. Samalla on hyvä tuoda esiin, miten mahdollisesti valittavat etuudet vaikuttavat työntekijälle maksettavaan rahapalkkaan. Toisinaan työntekijä yllättyy negatiivisesti etujen merkittävästä vaikutuksesta rahapalkkaan, jos palkitsemisen ratkaisu ei ole molemmille osapuolille täysin selvä.
Kaikki verotettavat työsuhde-edut voidaan sisällyttää osaksi kokonaispalkkaa. Yhtä lailla on myös mahdollista sopia ns. hybridiratkaisusta, jolloin esimerkiksi puhelinetu työn luonteen vuoksi annetaan aina palkan päälle ja muihin etuihin työntekijällä annetaan valinnan mahdollisuus sisällyttää ne kokonaispalkkaan.
Ravintoetu
Ravintoetu voidaan tarjota seuraavilla eri tavoilla.
Verotusarvo vuonna 2025
| Ravintoedun muoto | Kuvaus | Verotusarvo | Kenelle sopii | Soveltuvuus etätyössä | Hallinnointi |
| Työpaikkaruokailu | Ruokailu työnantajan omassa tai sopimusravintolassa | 8,60 € per ateria (jos kustannus 8,60–13,70 €). | Suuret organisaatiot | Ei | Keskitetty |
| Sopimusruokailu | Ruokailu tietyissä ravintoloissa työnantajan sopimuksella | Sama kuin työpaikkaruokailussa | Keskisuuret yritykset | Osittain | Kohtalainen |
”Lounassetelit” Epassi, Smartum, Edenred | Sovelluksella maksettavat ateriat ja kuljetukset | 75 % ladatusta summasta. Verottaja määrittää vuosittain vähimmäis- ja enimmäisarvot. | Kaikille, myös etätyötä tekevät, liikkuvat työntekijät | Kyllä | Helppo ja joustava |
Ravintoetu on työntekijän verotettavaa luontoisetua, ellei työntekijä maksa siitä vähintään verotusarvon verran. Työnantaja voi tarjota ravintoedun vain työssäolopäiville.
Yleisin tapa on lounasseteli, jossa työntekijä maksaa itse 75 % edun arvosta ja työnantaja kustantaa 25 %. Tässä mallissa ateriaetu ei sisälly kokonaispalkkaan, kun työntekijä kattaa itse sen verotusarvon osuuden.
Työsuhdematkalippu
Työnantaja voi tukea työntekijän asunnon ja työpaikan välisiä matkoja tarjoamalla työsuhdematkalipun.
Vuonna 2025 etu on veroton enintään 3 400 euroon asti. Tämä summa sisältää myös mahdollisen verovapaan polkupyöräedun (1 200 € vuonna 2025).
Työsuhdematkalipun voi antaa joko osana kokonaispalkkaa tai rahapalkan päälle maksettavana etuna. Edun järjestämistavalla ei ole vaikutusta verovapaaseen määrään.
Jos työnantaja antaa yli 900 euron suuruisen edun, hänen on selvitettävä työntekijän todellisten matkakustannusten määrä. Jos työntekijä tekee asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkat työsuhdeautollaan (vapaa autoetu), hänelle ei synny kustannuksia julkisesta liikenteestä. Tällöin yli 900 euron etua ei voi tarjota verovapaasti.
Muutos polkupyöräetuun 1.1.2026 alkaen
Verovapaan polkupyöräedun enimmäismäärä on ollut 1 200 € vuodessa vuodesta 2021 alkaen. Suomen hallitus on päättänyt poistaa edun verovapauden 1.1.2026 alkaen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että työsuhde-etu poistuisi kokonaan, vaikka sen verotuskohtelu muuttuu. Polkupyörä työsuhde-etuna ei siis jatkossa ole työntekijälle yhtä houkutteleva kuin tähän asti.
Monet työnantajat ovat tarjonneet polkupyöräedun osana kokonaispalkkaa. Tällöin pyörän verotusarvo on vähennetty työntekijän rahapalkasta (–100 €/kk). Koska etu on ollut verovapaa, työntekijän verotettava tulo ja ennakonpidätys ovat pienentyneet tältä osin.
Polkupyöräedun verokohtelu siirtymävaiheessa
Verovapauden poistuminen koskee leasingsopimuksia, jotka on tehty 24.4.2025 tai sen jälkeen. Tätä ennen tehdyt sopimukset säilyvät verovapaina sopimuskauden loppuun saakka, kuitenkin enintään viisi vuotta edun käyttöönotosta.
24.4.2025 jälkeen tehdyt sopimukset ovat verovapaita vain vuoden 2025 loppuun saakka. Vuodesta 2026 alkaen etu muuttuu veronalaiseksi, mikä lisää työntekijän ennakonpidätystä ja pienentää käteen jäävää palkkaa tyypillisesti muutamalla kympillä kuukaudessa (esim. 100 € × työntekijän veroprosentti).
Jos työnantaja tarjoaa polkupyöräedun rahapalkan päälle, verovapauden poistumisen jälkeen siitä on maksettava myös TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksut. Rahapalkan päälle annettava etu tulee siten työnantajalle jatkossa selvästi kalliimmaksi kuin kokonaispalkkamalli.
Polkupyöräetu kannattaa työntekijälle myös jatkossa
Pyöräily edistää työntekijöiden liikkuvuutta ja hyvinvointia. Siten pyöräedun tarjoaminen mahdollisena työsuhde-etuna on hyvä säilyttää jatkossakin osana kokonaispalkkaa.
Leasing-sopimuksella hankittu pyörä tarjoaa työntekijälle hyvän rahoitusvaihtoehdon ilman, että siihen pitää sitoa omaa pääomaa ja pyörän lunastus sopimuskauden lopussa on usein edullista työntekijälle (esim. 5 % alkuperäisestä hinnasta). Lisäksi leasing voi sisältää myös pyörän huollot, vakuutuksen ja varusteet, jotka nostaisivat kustannuksia omassa hankinnassa.
Vuodesta 2026 alkaen verotusarvo määräytyy pyöräedun käyvän arvon mukaan. Esimerkiksi jos työnantajan maksama leasingvuokra on 120 €/kk, tämä vähennetään työntekijän kokonaispalkasta ja ennakonpidätys sekä työnantajan TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksut lasketaan koko summasta. Jos taas etu annetaan rahapalkan päälle, työntekijä maksaa summasta tuloveron, joka vähennetään nettopalkasta (esim. 30 % verolla → 36 €/kk).
Kokonaispalkkauksen hyödyt
Kokonaispalkkaus tuo läpinäkyvyyttä ja tasapuolisuutta palkitsemiseen. Työntekijä voi vaikuttaa joustavammin palkkansa sisältöön valitsemalla ne edut, joista hänelle on eniten hyötyä.
Työnantajalle kokonaispalkkaus tarjoaa kustannustehokkaan tavan järjestää työsuhde-edut sekä varmistaa, että henkilöstöä kohdellaan yhdenvertaisesti. Samalla se helpottaa palkitsemisen hallintaa ja tekee kokonaiskustannuksista ennustettavampia.
Asiantuntijamme
Tutustu palveluihimme
Tarvitsetko apua yritystoiminnan haasteissa? Jätä yhteystietosi, niin olemme sinuun yhteydessä!
Pysy ajan tasalla talouden ja työelämän muutoksista!
