Artikkeli

18.12.2025

Näin verotus ja lainsäädäntö muuttuvat vuonna 2026

Yritysverotusmuutokset

Vuonna 2026 yritysverotukseen kohdistuu useita muutoksia, joilla on vaikutuksia yritysten taloudelliseen suunnitteluun, investointeihin ja omistusrakenteisiin. Osa uudistuksista tulee voimaan vuoden alussa, kun taas osa valmistaa pohjaa tuleville veromuutoksille ja edellyttää yrityksiltä ennakointia jo nyt.

Muutokset koskevat muun muassa tappioiden vähennysoikeutta, arvonlisäverotusta, investointeihin liittyviä verokannustimia sekä yritysjärjestelyjen verokohtelua. Seuraavassa on koottu keskeisimmät yritysverotukseen liittyvät uudistukset, joihin yrittäjien ja yritysjohdon on hyvä perehtyä.

Laki- ja veropalvelut tukenasi

Alennettu ALV-kanta: Alennettu 14 prosentin arvonlisäverokanta alenee 13,5 prosenttiin 1.1.2026 alkaen. Muutos koskee elintarvikkeita, rehuja, ravintola- ja ateriapalveluita, liikuntapalveluiden pääsymaksuja, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksuja, lääkkeitä, kirjoja, henkilökuljetuksia, majoitustoimintaa, vaippoja, kuukautis- ja virtsankarkailusuojia.

Muutos koskee siis eritoten niitä yrityksiä, jotka myyvät alennetun verokannan tuotteita tai palveluja. Yritysten kannattaa myös arvioida muutoksen vaikutusta hintoihin.

Alennettu 14 prosentin arvonlisäverokanta alenee 13,5 prosenttiin 1.1.2026 alkaen.

Kaivosten ja datakeskusten sähkövero: Hallitus linjasi kaivosten ja datakeskusten sähköverotuen poistosta luovuttuaan makeisten ja suklaan arvonlisäveron korotuksesta. Kaivosten verotuki poistuu 1.1.2026, kun ne siirtyvät yleiseen sähköveroluokkaan I ja datakeskusten osalta verotuen poisto on suunniteltu 1.7.2026 alkaen.

Kaivosveron muutoksia

Kaivosmineraalien veroa korotetaan nykyisestä 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin rikastukseen toimitetun malmin sisältämän metallin verotusarvosta. Kaivosmineraaliveron korotuksesta kertyvä 70 miljoonan euron tuotto kohdennetaan kokonaisuudessaan valtiolle. Korotusten jälkeen veron tuotto jakautuu 80 prosenttisesti valtiolle ja 20 prosenttisesti kaivosten sijaintikunnille.

Suomessa kaivosten ja datakeskusten sähköverotuen poiston tavoitteena on lisätä valtion verotuloja ja osin korvata makeisten arvonlisäveron korotuksen peruuntumista.

Luovutusvoiton jaksottaminen

Lähtökohtaisesti luovutusvoitto katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona kauppa tai vaihto on tehty tai muu luovutus on tapahtunut.

Jos luovutussopimuksessa on sovittu ehdollisesta kauppahinnasta, joka maksetaan vasta myöhemmin tietyn ehdon täyttyessä, kyseinen osa luovutusvoitosta verotetaan sinä verovuonna, jolloin maksuvelvollisuus ja sen määrä lopullisesti vahvistuvat.

Uudistus tulee sovellettavaksi lähinnä yrityskauppatilanteissa, joissa myöhempien suoritusten ja tavoitteiden täyttyminen (esim. tulevien tilikausien tulos) tai omaisuuden arvonnousu vaikuttavat lopulliseen kauppahintaan.

Mikäli kauppahinnan lopullinen määrä selviää vasta myöhemmin sovitun ehdon täyttyessä, verotetaan tämä osa luovutusvoitosta vasta silloin, kun kauppahinta lopullisesti vahvistuu.

Osakevaihto

Osakevaihto on yritysjärjestely, jossa hankkiva yhtiö hankkii kohdeyhtiön osakkeet maksaen kauppahinnan omilla osakkeillaan. Osakkeenomistajat käytännössä siirtävät liiketoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeet perustettavalle tai jo olemassa olevalle yhtiölle (esim. holding-yhtiölle) ja saavat vastineeksi vastaanottavan yhtiön (esim. holding -yhtiön) osakkeita.

Tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan järjestelyllä on ollut mahdollisuus myös korottaa yhtiön nettovarallisuutta, sillä osakkeet, jotka siirretään holding-yhtiöön, arvostettiin hankintahintaa korkeampaan käypään arvoon.

Hallitus kuitenkin päätti kehysriihessä esittää ns. lex-massimuijapykälän. Syksyllä 2025 annetussa hallituksen esityksessä HE 125/2025 vp. esitetään muutoksia etuyhteydessä olevien osapuolten väliseen osakevaihtoon.

Osakevaihdon osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa, jos:

Osakevaihdon osapuoli yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa omistaa välittömästi tai välillisesti yli puolet toisen osapuolen pääomasta tai sillä on välittömästi tai välillisesti yli puolet toisen osapuolen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä;
Kolmas osapuoli yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa omistaa välittömästi tai välillisesti yli puolet molempien osakevaihdon osapuolten pääomasta tai sillä on välittömästi tai välillisesti yli puolet molempien osakevaihdon osapuolten kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä; tai
Osakevaihdon seurauksena osakevaihdon osapuolen yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa välittömästi tai välillisesti omistama osuus toisen osapuolen pääomasta tai äänimäärästä on yli 75 prosenttia.

Osakevaihdossa hankitut osakkeet arvostetaan hankkivan yhtiön nettovarallisuutta laskettaessa osakevaihtoa edeltäneeseen matemaattiseen arvoon

Vaikutukset osakevaihdossa osakkeet hankkineen yhtiön jakamien osinkojen verotukseen
Sovelletaan 1.1.2026 jälkeen nostettavissa olevien osinkojen verotukseen taannehtivasti niiden etuyhteydessä toteutettujen osakevaihtojen osalta, jotka on toteutettu 1.1.2017 tai sen jälkeen

Hankkivan yhtiön verotuksessa kohdeyhtiön osakkeiden hankintamenona pidetään jatkossa osakevaihtoa edeltävää matemaattista arvoa

Sovelletaan 1.1.2026 alkaen toteutettuihin osakevaihtoihin

Rahavastike

Rahavastikkeen enimmäismäärä nostetaan 10 prosentista 50 prosenttiin.

Rahavastikkeen enimmäismäärä lasketaan jatkossa osakkeiden nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua omaa pääomaa.

ETA-alueen ulkopuoliset osakevaihdot

Jatkossa osakevaihtosäännöstä voidaan soveltaa myös ETA-alueen ulkopuolisisiin yhtiöihin tiettyjen edellytysten täyttyessä.

Voimassa oleva verosopimus
Kohdevaltion yhteisöverotuksen riittävä taso (10 %)
Suomalaista osakeyhtiötä vastaava yhtiömuoto

Muutoksenhaku

Muutoksenhaku laajennetaan koskemaan myös osakkeen vertailuarvoa.

Hallitus päätti kehysriihessä esittää ns. lex-massimuijapykälän. Syksyllä 2025 annetussa hallituksen esityksessä HE 125/2025 vp. esitetään muutoksia etuyhteydessä olevien osapuolten väliseen osakevaihtoon.

Sukupolvenvaihdosten sekä perintö- ja lahjaverotuksen helpotukset

Verotuksen sukupolvenvaihdoshuojennukset ovat tähän asti edellyttäneet, että verohuojennuksen saanut henkilö jatkaa yrityksen liiketoimintaa. Käytännössä on edellytetty mahdollisuutta määräysvallan käyttämiseen yhtiössä eli toimimista elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön toimitusjohtajana tai hallituksen jäsenenä. Koska toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenen kelpoisuusvaatimuksen edellyttävät täysivaltaisuutta, on tämä vaatimus käytännössä estänyt sukupolvenvaihdosten toteuttamisen aloittamisen siinä vaiheessa, kun jatkaja on vielä alaikäinen.

Lakiin on esitetty muutosta, jonka mukaan alaikäisen katsottaisiin jatkavan yrityksen toimintaa, jos hänen edunvalvojansa jatkaa yrityksen toimintaa toimitusjohtajana tai hallituksen jäsenenä.

Samassa perintöveron alarajaa ollaan korottamassa 30.000 euroon ja lahjaveron alarajaa 7.500 euroon.

Verotuksen sukupolvenvaihdoshuojennukset ovat tähän asti edellyttäneet, että verohuojennuksen saanut henkilö jatkaa yrityksen liiketoimintaa. Lakiin on esitetty muutosta. Samassa yhteydessä perintö- sekä lahjaverojen alarajoja ollaan korottamassa.

Suurten investointien verohyvitys

Verohyvitys tuli käyttöön kertaluontoisesti tämän vuoden aikana. Samaa kaavaillaan kuitenkin myös vuodelle 2026. Hallituksen esitystä asiasta kaavaillaan alkuvuoteen.

Vuonna 2025 oikeus verohyvitykseen myönnettiin hakemuksesta yhtiölle, joka toteuttaa Suomessa laissa eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä määritellyt edellytykset täyttävän investoinnin:

Energian tuotantoon uusiutuvista lähteistä ja energian varastointiin
Teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämiseen ja energiatehokkuustoimenpiteisiin;
ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisille aloille

Päätöksen verohyvityksen myöntämisestä teki Business Finland.

Käytännössä kyse on valtion tuesta, vaikka toteutus tapahtuu verohyvityksen keinoin. Tämän takia kyse on myös EU:n sallimista valtiontukijoustoista. Komission teki kesäkuussa 2025 päätöksen valtiontukijoustojen jatkumisesta aina 2030 loppuun saakka.

Verohyvitys tuli käyttöön kertaluontoisesti tämän vuoden aikana. Samaa kaavaillaan kuitenkin myös vuodelle 2026. Hallituksen esitystä asiasta kaavaillaan alkuvuoteen.

Tappioiden vähennysoikeuden pidentäminen

Hallitus sopi kevään 2025 kehysriihen kasvupaketissa tappioiden vähennysoikeuden pidentämisestä 10 vuodesta 25 vuoteen.

Muutos koskee ainoastaan verovuodelta 2026 ja sen jälkeen vahvistettuja tappioita, eikä se vaikuta aiemmin syntyneiden tappioiden vähennysoikeuteen tai muihin tappioiden vähentämistä rajoittaviin säännöksiin.

Hallitus sopi kevään 2025 kehysriihen kasvupaketissa tappioiden vähennysoikeuden pidentämisestä 10 vuodesta 25 vuoteen.

Yhteisöveron alennus 2027: Hallitus sopi kevään kehysriihessä yhteisöveron alentamisesta 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta. Veromuutos käsitellään eduskunnassa vasta myöhemmin vuonna 2026.

Hallitus sopi kevään kehysriihessä yhteisöveron alentamisesta 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus

Jäsenmaksut sellaisille tahoille, joiden säännöissä on työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita, eivät ole vähennyskelpoisia. Asia Koskee siten kaikkia edunvalvontaan liittyviä yhdistyksiä ja muita oikeushenkilöitä, ellei niiden säännöissä tai yhtiöjärjestyksessä ole työmarkkinatoimintaan liittyvät tavoitteet kielletty.

Vähennysoikeus poistuu sekä työntekijä- ja työnantajapuolelta. Työttömyyskassalle menevä maksu(osuus) olisi jatkossa entiseen tapaan vähennyskelpoinen.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeus poistuu sekä työntekijä- ja työnantajapuolelta.

Henkilöverotusmuutokset

Henkilöverotuksessa vuosi 2026 tuo mukanaan sekä verotuksen kevennyksiä että kiristyksiä eri tuloryhmille. Palkansaajien verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti, mutta samalla osa aiemmin verovapaista eduista muuttuu veronalaisiksi ja eräitä vähennyksiä poistuu.

Muutokset vaikuttavat muun muassa palkkatuloihin, työsuhde-etuihin, sosiaalivakuutusmaksuihin sekä kulutusverotukseen. Vaikutukset vaihtelevat yksilöllisesti tulojen, elämäntilanteen ja käytössä olevien etujen mukaan. Alla on koottu keskeisimmät henkilöverotusta koskevat muutokset, jotka on hyvä ottaa huomioon vuonna 2026.

Kysyttävää? Jätä yhteydenottopyyntö!

Nautinta-aineverojen kiristys

Kaikkien alkoholijuomien verotasoihin tehdään kuluttajahintojen nousua vastaava indeksitarkistus vuodelle 2026, minkä ohella verotasot sidottaisiin vastaisuudessa pysyvästi indeksiin. Toisin sanoen verotasot nousisivat vuosittain automaattisesti suhteessa kuluttajahintojen toteutuneeseen muutokseen.

Virvoitusjuomaverotuksessa otetaan käyttöön uusi verotuottoneutraaliksi mitoitettu veroporrastus. Uusi porrastus jaottelee veronalaisia juomia aiempaa hienojakoisemmin sokeripitoisuuden mukaan.

Tämän ohella virvoitusjuomaveroon toteutetaan hallitusohjelmassa sekä keväiden 2024 ja 2025 kehysriihissä päätetyt yhteensä noin 110 miljoonan euron veronkiristykset. Veromuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2026.

Myös eri nikotiinituotteiden, kuten savukkeiden, nikotiinipussien ja sähkösavukenesteiden valmisteverot nousevat.

Kaikkien alkoholijuomien verotasoihin tehdään kuluttajahintojen nousua vastaava indeksitarkistus vuodelle 2026, minkä ohella verotasot sidottaisiin vastaisuudessa pysyvästi indeksiin.

Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotuki: Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotukea jatketaan vuoden 2029 loppuun ja verotusarvot säilyvät vuonna 2026 vuoden 2025 tasolla. Nollapäästöisen työsuhdeauton verotusarvon vähennys säilyy 170 €/kk tasossa vuoden 2029 loppuun saakka. Ladattavien hybridien ja muiden autojen, joiden CO2 -päästöt ovat 1-100g/km verotuki poistuu vuoden 2025 jälkeen.

Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotukea jatketaan vuoden 2029 loppuun ja verotusarvot säilyvät vuonna 2026 vuoden 2025 tasolla.

Metsävähennys

Metsävähennys nousee vuonna 2026 75 prosenttiin. Metsävähennystä käyttämällä voit vähentää osan metsätilan ostohinnasta jo metsätilan omistusaikana puun myyntitulosta. Metsävähennystä käyttämällä voi siis myydä puuta osittain verovapaasti.

Metsävähennyspohja on 60 % metsän hankintamenosta. Hankintameno muodostuu metsätilan ostamisen kuluista, kuten tilasta maksetusta kauppasummasta, varainsiirtoverosta, lainhuudatuksen kuluista sekä määräalan osalta määräalan lohkomiskustannuksista.

Metsävähennys nousee vuonna 2026 75 prosenttiin. Metsävähennystä käyttämällä voit vähentää osan metsätilan ostohinnasta jo metsätilan omistusaikana puun myyntitulosta.

Palkansaajan verotus

Yleisesti palkkaverotus ja veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut kevenevät vuonna 2026, kuten hallituksen puoliväliriihessä ja hallitusohjelmassa on sovittu. Palkkaverotuksen kevennystä syö osin työttömyysvakuutusmaksun korottuminen 0,3 prosenttiyksikköä.

Korkeimpia marginaaliveroja alennetaan noin 52 %:iin, mikä keventää suurituloisimpien palkansaajien verotusta. Vero on voinut olla aiemmin 59 % noin 250 000 euron vuosituloilla.

Yleisesti palkkaverotus ja veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut kevenevät vuonna 2026, kuten hallituksen puoliväliriihessä ja hallitusohjelmassa on sovittu.

Pankkisektorin asiakasbonukset: Asiakasbonus, -hyvitys, -alennus tai muu vastaava asiakkuuteen perustuva rahanarvoinen etu on vuodesta 2026 alkaen veronalaista pääomatuloa, jos etu kertyy tai muodostuu yksityistalouden luottojen, talletusten, sijoitusten, sijoitusvakuutusten tai kapitalisaatiosopimusten määrän tai arvon perusteella. Etu on kuitenkin verovapaata tuloa siltä osin, kuin etu käytettään tai se kohdistuu edellä mainittuihin samoihin eriin liittyviin palveluihin, palvelumaksuihin tai luoton korkoihin eikä etua makseta rahana tai siihen verrattavalla tavalla.

Asiakasbonus, -hyvitys, -alennus tai muu vastaava asiakkuuteen perustuva rahanarvoinen etu on vuodesta 2026 alkaen veronalaista pääomatuloa, jos etu kertyy tai muodostuu yksityistalouden luottojen, talletusten, sijoitusten, sijoitusvakuutusten tai kapitalisaatiosopimusten määrän tai arvon perusteella.

Työhuonevähennyksen poistuminen

Omassa tai perheen käytössä olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kustannukset eivät ole palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvia vähennyskelpoisia menoja.

Etätyön johdosta ei voi enää vähentää työhuonevähennystä tai muita asunnon käytön kuluja.

Omassa tai perheen käytössä olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kustannukset eivät ole palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvia vähennyskelpoisia menoja.

Työnantajan maksama oikeudellinen neuvonta

Työnantaja voi kustantaa oikeudellista neuvontaa työntekijälleen verovapaasti. Oikeudellisen neuvonnan kustannuksilla tarkoitetaan asian selvittämisestä, esitutkinnasta, syyteharkinnasta, sovintoneuvotteluista ja oikeudenkäynnistä työntekijälle aiheutuneita kustannuksia.

Edellytyksenä verovapaudelle on, että työantajalla on asiassa myös intressi maksaa oikeudellisen neuvonnan kustannukset, asia on aiheutunut osana työtehtävien suorittamista eikä ole ilmeistä, että työntekijän olisi tullut mieltää toimintansa lainvastaiseksi jo tekohetkellä, eikä työntekijä ole saanut korvausta samoista kustannuksista jo muualta.

Työnantaja voi kustantaa oikeudellista neuvontaa työntekijälleen verovapaasti.

Työntekijän auton latausetu: Auton latausetu ei ole enää verovapaa 1.1.2026 alkaen. Muutos koskee työntekijän oman auton tai käyttöetuauton lataamista työpaikalla. Täyssähköauton latausedun raha-arvo on tammikuun alusta lähtien 30 euroa ja lataushybridin 20 euroa kuukaudessa. Vapaassa autoedussa lataus sisältyy edun arvoon.

Auton latausetu ei ole enää verovapaa 1.1.2026 alkaen. Muutos koskee työntekijän oman auton tai käyttöetuauton lataamista työpaikalla.

Työsuhdepyörien verovapaus: Verovapaus poistuu uusilta polkupyöräeduilta, joiden käyttöönotosta työnantaja ja työntekijä ovat sopineet 24.4.2025 tai sen jälkeen. Ennen tätä sovitut polkupyöräedut ovat verovapauden piirissä sopimuskauden loppuun saakka tai jos kyse on työnantajan ostamasta polkupyörästä, viiden vuoden ajan edun käyttöönotosta.

Verovapaus poistuu uusilta polkupyöräeduilta, joiden käyttöönotosta työnantaja ja työntekijä ovat sopineet 24.4.2025 tai sen jälkeen.

Työtulovähennys: Työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan 55 eurolla 105 euroon huollettavaa lasta kohden. Yksinhuoltajille korotus myönnetään kaksinkertaisena. Vähennys tehdään suoraan verosta, jolloin 55 euron korotus merkitsee 55 euroa aiempaa enemmän nettona käteen vuodessa.

Työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan 55 eurolla 105 euroon huollettavaa lasta kohden. Yksinhuoltajille korotus myönnetään kaksinkertaisena.

Muut lainsäädäntöuudistukset

Valtion aluehallintouudistus

Uudistus perustuu pääministeri Orpon hallituksen ohjelmaan. Valtion aluehallinnon uudistuksessa kootaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä uuteen valtakunnalliseen virastoon. Samalla muodostetaan uudet alueelliset elinvoimakeskukset. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta sekä sujuvoittaa prosesseja ja palvelua.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten eli ELY-keskusten ympäristöasioiden vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät yhdistetään. Uudessa valtakunnallisessa virastossa ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. ELY-keskusten jäljelle jäävät tehtävät kootaan nykyistä vahvemmille alueille elinvoimakeskuksiin.

Uuden mallin mukaan järjestetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa viimeistään vuonna 2026.

Uusi alueiden käyttölaki

Uusi laki korvaa vanhan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kaavoitusta koskevat luvut. Tavoitteena on saada laki voimaan vuonna 2026. Se sisältää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusjärjestelmää sekä marialuesuunnittelua koskevat säännökset. Lainvalmistelussa huomioon otettuja keskeisiä asioita:

Maanomistajan aloiteoikeus yleis- ja asemakaavalle sekä kaavoille käsittelyajat.
Kaavojen yhtäaikainen valmistelu tulisi mahdolliseksi
Samasta asiasta voisi valittaa vain kerran hallinto-oikeuteen (sarjavalittamisen estäminen)
Aurinko- ja tuulivoiman sääntely lakiin

Hankintalain muutokset

Esitetyt muutokset koskevat seuraavia asioita:

Sidosyksiköille asetetaan vähimmäisomistusosuutta koskeva vaatimus. Sidosyksikkö on hankintalain mukainen organisaatio, joka toimii julkisen hankintayksikön omistuksessa ja määräysvallassa. Erityispiirteinä on, että hankintayksikön ei tarvitse kilpailuttaa hankintaa, jos se tehdään hankintalaissa tarkoitetulta sidosyksiköltä. Sidosyksiköiden käyttöä hankintojen toteuttamisessa halutaan jatkossa rajoittaa asettamalla sidosyksikön omistukselle 10 % vähimmäisomistusosuutta koskeva vaatimus.
Hankinnan huolellista valmistelua halutaan edistää. Hankintayksiköiden tulisi yli 10 miljoonan euron arvoisissa hankinnoissa toteuttaa analyysi, jossa mm. arvioidaan hankintamallin soveltuvuus ja ennakoidaan kustannuksia.
Kilpailutuksen uusimiselle asetetaan velvoite. Lakiin asetettaisiin velvoite kilpailutuksen uusimiseen, jos kilpailutuksessa on vain yksi tarjoaja. Tästä voitaisiin poiketa vain erityisen painavasta syystä.
Hankintojen jakaminen osiin. EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa edellytettäisiin hankinnan jakamista osiin, ellei jakamatta jättämiselle ole erityisiä syitä. Lisäksi mahdollistettaisiin päätöksestä valittaminen.

Uudistuksen odotetaan lisäävän kilpailua ja tuovan julkiselle sektorille enemmän vaihtoehtoja palveluntarjoajista, mikä voi parantaa hankintojen laatua ja laskea kokonaiskustannuksia pitkällä aikavälillä. Uhaksi koetaan pienten kuntien mahdollisuudet hankkia tarvittava vähimmäisomistus kuntien yhdessä omistamista yhtiöistä.

Laki pienten riita-asioiden menettelystä

Hallitus antoi syksyllä esityksen pienten riita-asioiden menettelystä.

Uudistus on eduskunnan käsittelyssä kevätistuntokaudella.

Asunto-osakeyhtiölain uudistus

Uudistuksessa on tarkoitus päivittää asunto-osakeyhtiölakia ja mahdollinen muu siihen liittyvä lainsäädäntö hallitusohjelmaan liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tätäkin uudistusta käsitellään lisää eduskunnan kevään istuntokaudella.

Tarvetta lakipalveluille? Tutustu!

Muutoksia PRH:lle toimitettaviin ilmoituksiin ja muutoksiin

Sähköinen asiointi PRH:ssa tulee pakolliseksi vuoden 2026 alusta lukien, ja ilmoitukset sekä hakemukset kaupparekisteriin on tehtävä sähköisesti kaikilta yrityksiltä lukuun ottamatta toiminimiyrittäjiä sekä kaupparekisteriin merkittyjä yhdistyksiä ja säätiöitä.

Uusi toimialaluokitus

Uusi toimialaluokitus TOL 2025 otetaan käyttöön Verohallinnossa vuoden 2026 alussa. Jos yritysten omat asiakkuuksienhallintajärjestämät käyttävät toimialaluokitustietoja, uudistus aiheuttaa muutoksia käytössä oleviin järjestelmiin.