Hyppää pääsisältöön
Peitelty osinko ei ole aina tahallista
Blogi

Peitelty osinko ei ole aina välttämättä tahallista

Peiteltyä osinkoa koskeva säännös on verotusmenettelylain (VML) 29 §:ssä. Peitellyllä osingolla tarkoitetaan, että osakas saa rahanarvoisen etuuden osakkuusasemansa perusteella tai osakkaalle jaetaan varoja muutoin kuin avoimena osinkona, vaikka tosiasiassa on kyse yhtiön voitonjaosta. Olennaista on, että yhtiön varallisuutta siirtyy osakkaalle hinnoittelupoikkeaman perusteella.

Peitellyn osingon verotus voi kohdistua tahattomasti tehtyyn toimenpiteeseen, sillä säännöksen soveltaminen ei edellytä tahallisuutta. Osakas voi saada peiteltyä osinkoa esimerkiksi myymällä omaisuuttaan yhtiölle käypää arvoa korkeammalla hinnalla. Ellei verotuksessa hyväksyttävää arvoa ole ennen kauppaa varmistettu esimerkiksi ennakkoratkaisulla, verotuksessa voidaan olla toista mieltä ja verotus toimitetaan Verohallinnon laskelmalla arvolla.
 

Mitä peitellystä osingosta kannattaa ymmärtää pääpiirteissään?


Peitellyn osingon jakaja on yleisimmin osakeyhtiö, mutta jakajana voivat olla myös muut yhteisöt, kuten osuuskunnat ja yhdistykset. Peitellyn osingon saajana on pääsääntöisesti osakas, vaikka etuuden saajana olisikin joku muu, esimerkiksi osakkaan omainen. Verotus- ja oikeuskäytännössä peitelty osinko on verotettu muulla kuin osakkaalla mm. bulvaanitilanteissa tai osakkaan ollessa alaikäinen lapsi. Tällöin peitelty osinko on kohdistettu tosiasialliseen toimijaan ja tosiasiallista määräysvaltaa käyttävään henkilöön.

Verotus- ja oikeuskäytännössä on paljon esimerkkejä peitellyn osingon verotuksesta.

”Esimerkiksi, jos osakkaalle maksetaan kaupasta ylihintaa, yhtiölle annetusta lainasta ylisuurta korkoa tai käyvän tason ylittävää vuokraa, liikasuoritus on peiteltyä osinkoa. Osakas ja yhtiö ovat myös voineet tehdä jonkin liiketoimen siten, että osakkaalta on peritty käypää arvoa alempi hinta. Esimerkiksi yhtiö on myynyt osakkaalle kiinteistön tai auton käypää alempaan hintaan. Peiteltynä osinkona verotetaan käyvän arvon ja myyntihinnan välinen erotus.”

 

Yhtiön osakkaan puolesta maksamat yksityismenot ovat peiteltyä osinkoa


Yhtiön omaisuutta voi olla osakkaan käytössä veloituksetta tai käypää arvoa alempaan hintaan. Jos yhtiön auto on osakkaan yksityiskäytössä (huom. kodin ja varsinaisen työpaikan välinen matka on myös yksityisajoa), eikä osakkaalla ole autoetua tai osakas ei ole korvannut yhtiölle yksityiskäytöstä aiheutuneita kustannuksia, verotus toimitetaan peiteltynä osinkona. Peitellyn osingon määränä pidetään tällaisissa tapauksissa usein autoedun arvoa. Verotarkastuksissa on noussut esille yhtiön maksamina mm. osakkaan oman auton polttoainelaskuja, lomamatkoja, juhla- ja edustuspukukustannuksia, elintarvikkeita omaan kotiin sekä osakkaan omia vuosijuhlakustannuksia (esim. 50- tai 60-vuotisjuhlat).

”Viime vuodelta on julkaistu oikeustapaus (KHO 2018:113), jossa osakas oli käyttänyt yhtiön arvonlisäverotunnistetta saadakseen ulkomailta hankitun omaisuuden arvonlisäverotta. Vaikka osakas oli käyttänyt hankintaan omia varojaan eikä hankinta ollut yhtiön kirjanpidossa, osakkaan katsottiin saaneen rahanarvoisen etuuden osakasasemansa perusteella ja osakasta verotettiin peitellystä osingosta.”

Peitelty osinko

Selvittämättömät nostot syyniin


Verotarkastuksissa saattaa käydä ilmi, että yhtiön tuloja puuttuu kirjanpidosta tai että yhtiön käteiskassa on ylisuuri taikka negatiivinen. Näissä tilanteissa voidaan verotuksessa katsoa, että rahavarat ovat osakkaan käytössä. Koska osakeyhtiöstä ei voi tehdä yksityisottoja, osakkaan selvittämättömät nostot yhtiön pankkitililtä tai kassasta voidaan katsoa peitellyksi osingoksi. Mikäli osakas ja yhtiö ovat tehneet velasta sopimuksen, jossa on merkitty korko, laina-aika ja lainan takaisimaksuaikataulu, verotus toimitetaan osakaslainaa koskevin säännöksi (TVL 53 a §). Ellei lainasta ole asianmukaisia velkakirjoja, verotuksessa voidaan katsoa, että lainaa ei ole tarkoituskaan maksaa takaisin ja verotus toimitetaan peitellyn osingon säännöksen perusteella. Tässä on myös syytä huomioida, että yhtiön tilinpäätöksessä tulee olla lisätiedoissa merkintä osakeyhtiölain (OYL) vastaisesta lainasaamisesta.
 

Tarkkana palkkojen ja monenlaisten luontoisetujen kanssa


Lähtökohtaisesti palkkakirjanpidossa käsitellyt palkat ja palkanluonteiset edut verotetaan palkkana. Mikäli osakkaalle tai tämän omaiselle on maksettu palkkaa perusteetta taikka ylisuurena työtehtäviin nähden tai työsuhde ei ole todellinen, palkka tai osa siitä voidaan käsitellä osakkaan peiteltynä osinkona.

Epätavanomaiset luontoisedut tai normaalisti verovapaana henkilökuntaetuna pidetyt edut vain osakkaalle järjestettynä voivat myös johtaa peitellyn osingon verotukseen. Epätavanomaisia etuja ovat esimerkiksi osakkaan käyttöön annetut huviveneet ja vapaa-ajanviettopaikat tai jonkin harrastuksen korvaaminen henkilökuntaetuna, jota todellisuudessa harrastaa vain osakas.

Tavanomaisista luontoiseduista voi muodostua peiteltyä, jos niiden järjestelyihin liittyy poikkeavia piirteitä. Esimerkiksi jos osakas on vuokrannut omistamansa huoneiston yhtiölle, joka vuokraa sen edelleen osakkaan puolisolle työsuhdeasunnoksi, järjestelyn katsotaan tapahtuneen osakkaan intressissä. Yhtiön maksamaa vuokraa ei tällöin hyväksytä vähennyskelpoiseksi menoksi ja osakkaalle maksettu vuokra on osakasaseman perusteella saatu rahanarvoinen etuus. Mikäli luontoisetu on asianmukaisesti käsitelty palkkakirjanpidossa, verotusta ei lähtökohtaisesti toimiteta peiteltynä osinkona. Jos etuutta ei ole käsitelty palkkana, oikeuskäytännön mukaan osakas on tuolloin saanut osakasasemaansa perustuvan etuuden ja verotus toimitetaan peiteltynä osinkona.
 

Varojen jako yhtiöstä riskittä on kaikkien etu


Yhtiö voi jakaa varoja hankkimalla tai lunastamalla osakkaalta omia osakkeitaan taikka alentamalla osakepääomaa. OYL määrää, miten varojen jako yhtiöstä voidaan yhtiöoikeudellisesti toteuttaa. Mikäli toimenpiteeseen on olemassa liiketaloudellinen syy, kuten sukupolvenvaihdos, verotuksessa peitellyn osingon verotus ei ole perusteltua. Huomiota on toki kiinnitettävä tässäkin osakkeiden käypään arvoon. Jos osakkeiden hankkimisen jälkeen omistussuhteet tai määräysvalta ei muutu, verotuksessa on sovellettu peiteltyä osinkoa. Riski kasvaa, jos yhtiö ei ole jakanut avoimesti osinkoa. Peiteltyä osinkoa on sovellettu myös tilanteissa, joissa osakepääomaa on korotettu ensin rahastoannilla ja sen jälkeen osakkailta on hankittu osakkeita.

Yritysmuotoa muutettaessa osakeyhtiöksi on riski peitellystä osingosta, kun osakeyhtiötä edeltävässä yritysmuodossa on negatiivinen oma pääoma. Peiteltynä osinkona on pidetty mm. tilanteita, joissa negatiivinen oma pääoma on muodostunut poikkeuksellisen suuresta yksityisotosta ennen yritysmuodonmuutosta, yksityisotot on rahoitettu poikkeuksellisesti tai voittovarat ylittävä yksityisotto on kirjattu yhtymän velaksi osakkaalle. Negatiivisen oman pääoman muodostumisen syyt on tarpeen selvittää ennen yritysmuodon muutosta.

Mikäli verotus aiotaan toimittaa peitellyn osingon säännökseen perustuen, verovelvollista on kuultava. Peitellystä osingosta on 75 % veronalaista ansiotuloa henkilöosakkaalle. Yritykselle peitelty osinko on 75 %:sti verotettavaa tuloa. Peitellyn osingon jakamisesta aiheutuneita kustannuksia ei hyväksytä verotuksessa vähennyskelpoisiksi kuluiksi. Lisäksi veroseuraamuksina ovat veronkorotus ja mahdolliset viivästysseuraamukset.

Peitellyn osingon verotuksen välttämiseksi tai veroseuraamusten selvittämiseksi verovelvollisen kannattaa ottaa selvää verotus- ja oikeuskäytännöstä sekä varmistaa verotus Verohallinnolta esimerkiksi ennakkoratkaisulla. Lisäksi tietysti asiakirjat ja sopimukset on laadittava huolella.

Asiantuntija

Share