Hyppää pääsisältöön
Cloud computing
Blogi
ICT

Pilvipalvelut muuttivat työnteon

Pilvipalvelujen toimittajana seuraa muutosta aitiopaikalta

Pilvipalvelut ovat muuttaneet perusteellisesti työntekemisen tavat. Muutos on ollut niin läpitunkeva, että moni ei asiaa edes huomaa tai tiedosta. Asia tulee selkeämmäksi kun siirrämme kalenterinlehtiä taaksepäin ja palaamme vuoteen 2014. Sehän oli ihan vastä äsken, eli viisi vuotta sitten. 

Tuolloin oli tavallista, että työkuormia tuotettiin omasta on-prem ympäristöstä. Sieltä erilaiset palvelimet tuottivat toimistotyöläiselle palveluja.  Päivittäisiin työkaluihin kuuluivat silloin sähköposti, Lync-pikaviestin ja Sharepoint. Ydinliiketoiminta pyöri ERP-sovelluksella, kuten varmaan nykyäänkin. Kaiken tämän takana oli omaa konesalikapasiteettia ja sen mukanaan tuomat ylläpitoon ja tietoturvaan liittyvä ongelmansa. 

Etäkäyttö tapahtui latamaalla läppärillä vpn-ohjelma ja se joko toimi tai ei toiminut. Riippuen vähän kuun asennosta ja muista astrologisista ilmiöistä, joita ei voi järjellä ymmärtää. 

Pilvipalvelujen nykypäivää

Se muisteluista ja pikakelauksella nykypäivään. Pilvipalvelujen toimittajana olemme Accountorilla seuranneet muutosta aitiopaikalta. Toimistosovelluspaketit, eli niin kutsutut tuottavuustyökalut, ovat muuttaneet pilveen ryminällä, etenkin Microsoftin O365-pilveen. Samalla pilven sisäinen palveluntarjonta on vahvistunut. Uusimmat lisäykset, kuten Teams-palvelu, ovat aloittaneet perinteisempien tiedonjakamis-ja kommunikaatiosovellusten käytöstä poistumisen. Pilvipalvelu Skype teki aikanaan Lyncistä tarpeettoman ja nyt Teams on tekemässä saman Skypelle. Pesuveden mukana taitaa mennä myös Sharepoint – tiedostojen jakamisen työkaluna. 

O365-pilven tarjooma on laajentunut kattamaan tietoturvaa ja käytettävyyttä. Oikeastaan lähes koko toimistotyöläisen läppärin sovelluspino, käyttöjärjestelmästä tietoturvan kautta tuottavuussovelluksiin, tulee pilvestä. Jos ei kaikissa yrityksissä ihan vielä niin kuitenkin lähitulevaisuudessa. Eikä nyt puhuta 5 vuoden ikkunasta tulevaisuuteen. Tämä muutos on saanut aikaan sen, että käsitys etätyötyöstä on myös muuttunut. Kun palvelut ovat pilvessä, niin on työkalujen saavutettavuuden kannalta samantekevää missä työntekijä on. Koska viimeksi olet ladannut vpn-ohjelman?

Pilvi-ERP apuna liiketoiminnan kehityksessä

Ydinliiketoimintaprosessien pyörittämisen kanssa on käynyt vähän samalla tavalla. ERP- ja CRM toimittajat ovat puskeneet omia pilviään voimalla markkinaan. Uusista ERP-toteutuksista lähes kaikki tehdään nykyään suoraan pilveen. Mietittäväksi jääkin datan suojaamiseen liittyvät kysymykset, miten data saadaan sieltä pilvestä myös toiseen pilveen, mieluusti Suomeen. Riskienhallintaa. Varsinaisen ”install base”-kannan muuttuminen pilvipohjaisiksi on pidempi polku ja sitä varmasti kuljetaan vielä monta vuotta. 

Hankkeiden investoinnit ja investointisyklit ovat pidempiä kuin toimisto-it:ssä.  Pilvi on kuitenkin muuttanut myös näiden hankkeiden sisäistä logiikkaa, enää ei osteta teknologia lisenssejä & projektia vaan mietitään koko yrityksen liiketoimintakenttää, prosesseja ja integraatiota. Täsmäratkaisujen sijaan halutaan kokonaispaketti jolla hoidetaan mahdollisimman paljon. Pienemmät toimittajat saavat tässä pelissä kylmää kyytiä ja internet jättiläiset jyräävät portfolionsa laajuudella. Tutut nimet keikkuvat kärkipaikoila, Microsoftin D365, Oracle jne.

Virtuaalinen konesali, infraa ohjelmistojen kautta

Edellä mainitut kaksi pilvimuutosta näkyvät eniten toimistotyöläisen arjessa. Loppukäyttäjille näkymätön muutos on tapahtunut palvelinkeskuksissa. Tämä muutos on ollut aivan yhtä suuri, ellei jopa vielä suurempi. Sillä nimittäin on keskeinen vaikutus siihen miten yritykset, yritystasolla, hankkivat palveluja omille työntekijöilleen. Tässä muutoksessa keskeisinä tekijöinä ovat olleet suuret teknologiset megatrendit ja niiden kyljessä horisontin takaa nousseet virtuaaliset konesalit. Virtuaalinen konesali on internetistä hankittava palvelu, jolla tuotetaan infrastruktuurikerrosta ohjelmistojen kautta. Jos vielä -10 luvun alkupuolella yritykset ostivat konesaleihinsa räkeittäin rautaa ja miettivät, miten toteutetaan sähkönsaanti ja tilan jäähdytys (yksi räkillinen it-rautaa tuottaa suunnilleen saman verran lämpöä kuin sähkösaunan kiuas). Nyt koko tuo fyysinen ulottuvuus on pala palalta katoamassa pilvipalveluihin, samat asiat voidaan hankkia ohjelmistoilla tuotettuina suoraan internetistä. Tämän palvelujen tuottamisen kivijalan päälle on rakentunut myös paljon muita palveluja, jotka tällä hetkellä tekevät kovaa vauhtia tuloaan. On data analytiikkaa ja tekoälyä. Muutos on ollut hengästyttävän nopea. 

Samalla ne syyt, miksi omaa kapasiteettia halutaan ajaa, ovat muuttuneet. Meille palveluntarjoajille tämä on näkynyt hyvin selvästi. Ensimmäisessä kappaleessa kävin läpi muutosta toimistotyöntekijän näkökulmasta. Silloin ennen vanhaan (kun kaikki ei ollut paremmin) iso osa kapasiteetista käytettiin toimisto-it:n tuottamiseen. Accountorin hellässä huolenpidossa oli parhaimmillaan kymmeniä sähköpostipalvelimia, koska asiakkaat niitä tarvitsivat liiketoimintansa pyörittämiseen. Nykyisellään niitä taitaa olla kolme ja niitäkin käytämme lähinnä tietoturvapalvelujen tuottamiseen. Tällaiset työkuormat ovat yksinkertaisesti muuttaneet esimerkiksi sinne O365-pilveen. 

Mitä tapahtui kapasiteetivolyymille?

Mitä sitten on tapahtunut sille kapasiteettivolyymille, jolla tuotettiin aiemmin työkuormia? Suuri osa palveluista on muuttanut internettiin ja ne tarvitsevat kapasiteettia enemmän kuin koskaan. Tämä trendi ei näytä pysähtyvän. Jos ajatellaan arkipäiväistä kotielämää, niin internettiin kytkeytyneitä laitteita on joka puolella. Televisiosta hälytysjärjestelmän kautta sähkömittariin. Lisää tulee kokoajan. Yrityksissä palveluita ja internet-kytkentäisiä pisteitä sitten vasta onkin. Nämä palvelut tuottavat usein erittäin suuria määriä dataa, joka kerätään ensin lähemmäksi kuluttajia ja jatkojalostetaan jossakin toisessa pilvipalvelussa. Accountorin oma paikallinen pilvipalvelu on tästä hyvä esimerkki. Tietoa siirretään tekoälyn jatkojalostettavaksi esimerkiksi Microsoftin Azure pilveen. Samaan aikaan dataa siirretään myös toiseen suuntaan, sillä riskienhallintamielessä on tärkeää, että kriittinen data saadaan säilöttyä useampaan eri sijaintiin. Kaikkia munia ei kannata samaan koriin laittaa. 

Maailma on muuttunut entistä yhteen liittyneemmäksi. Samaan aikaan erilaiset riskit, niin teknologiset, poliittiset kuin kyberturvallisuuden näkökulma edellyttävät toisenlaista ajattelua kuin ennen. Ei se oma konesalikaan aina ole huono idea tai vähintään luotettavan kotimaisen kumppanin tuottama pilvipalvelu. Kaikelle on paikkansa, täytyy vain osata tunnistaa mitä ja minkälaista palvelua tuotetaan mistäkin pilvestä. Sekään ei välttämättä ole aina ihan helppoa – siksi me olemme auttamassa tekemään oikeita valintoja. 

Kirjoittaja:

Share