Arvonlisäveron ABC - Usein kysytyt kysymykset
Arvonlisävero ja kassavirran hallinta - mitä yrittäjän kannattaa näissä huomioida?
Ota alv-asiat haltuun Yrittäjän taloustärppi -videon ja alla olevan blogin avulla!
Usein kysytyt kysymykset arvonlisäverosta
Yrittäjäksi ryhtyessäsi joudut nopeassa tahdissa omaksumaan monia verotukseen liittyviä asioita, joita sinun ei ole välttämättä aiemmin tarvinnut ajatella. Yksi hyvä esimerkki on arvonlisävero, jonka olet kuluttajana tottunut maksamaan osana ostamasi tuotteen tai palvelun hintaa – tämän jälkeen myyjä on huolehtinut alv:n tilittämisestä eteenpäin verottajalle.
Alv-asioihin tulee kiinnittää huomiota jo yrityksen perustamisvaiheessa, jossa sinulta kysytään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ilmoittautumisesta. Alv-rekisteriin sekä arvonlisäveron maksamiseen ja vähentämiseen liittyvät käytännöt kuuluvat yrittäjien yleisimpiin kysymyksiin, ja tässä pikaoppaassa vastaamme niihin!
Tästä blogista löydät vastaukset kysymyksiin:
- Mikä on arvonlisävero?
- Milloin yritys on arvonlisäverovelvollinen?
- Milloin alv-rekisteriin kannattaa hakeutua vapaaehtoisesti?
- Mikä on arvonlisäveron alarajahuojennus ja miten se lasketaan?
- Mitä tarkoittaa arvonlisäverosta vapautettu toiminta?
- Miten, milloin ja missä arvonlisävero maksetaan?
- Maksuperusteinen vai suoriteperusteinen arvonlisäveron tilitys?
- Miten alv merkitään laskuun?
- Miten alv:n osuus lasketaan verottomasta tai verollisesta hinnasta?
- Miten toimia arvonlisäveron maksuvaikeuksien kohdalla?
Mikä on arvonlisävero?
Arvonlisävero eli alv tarkoittaa kulutusveroa, jonka yrittäjänä lisäät myymäsi tuotteen tai palvelun myyntihintaan. Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa on 24 %, joka koskee useimpia tavaroita ja palveluita.
Asiakkaasi siis maksaa arvonlisäveron osana ostamansa hyödykkeen hintaa, ja sinä yrittäjänä tilität alv:n eteenpäin verottajalle.
Jos olet kuitenkin tehnyt yritystoimintaasi varten hankintoja, joiden hintaan sisältyy myös alv, voit vähentää tämän osuuden verottajalle tilitettävien omien myyntiesi arvonlisäveroista.
Esimerkki: Perustat toiminimen ja myyt kuukauden aikana palveluitasi asiakkaille 2480 eurolla (2000 € + alv 24 %). Tilillesi ilmestyneestä 2480 eurosta 480 euroa on alv:n osuutta, joka kuuluu verottajan pussiin.
Olet kuitenkin ostanut kuukauden aikana yrityksellesi 1240 euroa (1000 € + alv 24 %) maksavan työkoneen. Voit vähentää työkoneen sisältämän 240 euron arvonlisäveron myyntiesi sisältämistä arvonlisäveroista.
Tässä tapauksessa maksettavaa alvia kertyy kuukaudelta 480 – 240 = 240 euroa.
Jotta yrityksesi voi lisätä ja vähentää arvonlisäveroja, niin sen on kuuluttava alv-rekisteriin. Lisäksi kyse on oltava arvonlisäverovelvollisesta toiminnasta, joka määritellään tarkemmin hieman alempana.
Milloin yritys on alv-velvollinen?
Yrityksesi on liityttävä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin eli alv-rekisteriin, mikäli sen liikevaihto 12 kuukaudelta ylittää 15 000 euroa. Mikäli tilikausi on lyhyempi tai pidempi kuin 12 kuukautta, tulee laskelma toteuttaa vastaamaan 12 kuukauden ajanjaksoa. Aiemmin alaraja oli 10 000 euroa, mutta vuonna 2021 raja nousi 15 000 euroon.
Alv-rekisteriin liitytään yrityksen perustamisen yhteydessä tai myöhemmin muutosilmoituksella. Mikäli yritykselläsi on tarkoitus harjoittaa liiketoimintaa Suomen ulkopuolella, niin on tärkeää tarkistaa kohdemaan viranomaiselta mahdollisesti syntyvät velvoitteet, ennen kuin käynnistetään toimia kohdemaahan.
Huomioithan, että tämä artikkeli ei ota kantaa muiden maiden alv-velvoitteisiin. Lisätietoa löydät esimerkiksi Verohallinnon sivuilta.
Liikevaihto tarkoittaa myyntitulojesi yhteenlaskettua summaa ilman arvonlisäveron osuutta.
Esimerkki: Laskutat toiminimelläsi ensimmäisen tilikauden aikana 15 000 euroa + alv 24 % = 18 600 euroa. Tästä summasta liikevaihtoasi on 15 000 euroa, ja loput 3600 on arvonlisäveron osuutta.
Alv-rekisteriin liitytään yrityksen perustamisen yhteydessä tai myöhemmin muutosilmoituksella.
Huomioi, että ensimmäisen tilikauden liikevaihto muunnetaan!
Uuden yrittäjän on tärkeä muistaa, että alv-velvollisuuteen vaikuttava liikevaihto muunnetaan ensimmäisellä tilikaudella vastaamaan 12 kuukauden mittaista ajanjaksoa.
Yrityksen perustaminen tapahtuu useimmiten keskellä vuotta, joten ensimmäisen tilikauden pituus voi olla pidempi tai lyhyempi kuin normaali 12 kuukautta.
Esimerkiksi kahdeksan kuukauden mittaisen tilikauden aikana tehty 12 000 euron liikevaihto on 12 kuukaudelle muunnettuna 18 000 euroa, ja tällöin yritys on alv-velvollinen.
Mikäli liiketoiminta on pientä ja sivutoimista, 15 000 euron alv-raja ei välttämättä täyty. Kun et kuulu alv-rekisteriin, myyt tietysti tuotteesi tai palvelusi ilman arvonlisäveron osuutta.
Jos kauppa kuitenkin käy odotettua paremmin ja liikevaihto ylittää 15 000 euroa, joudut maksamaan arvonlisäverot takautuvasti kaikesta myynnistäsi.
Alv-rekisteriin on siis yleensä syytä liittyä, jos 15 000 euron rajan ylittyminen mietityttää hiemankin. Liikevaihdon jäädessä alle 15 000 euron saat haettua verottajalle maksamasi alvit takaisin täysimääräisesti arvonlisäveron alarajahuojennuksen ansiosta.
Alv:n alarajahuojennus on pientä liikevaihtoa tekeville yrittäjille suunnattu verohelpotus, josta kerrotaan tarkemmin hieman alempana tässä blogissa.
Milloin alv-rekisteriin kannattaa hakeutua vapaaehtoisesti?
Jos olet ryhtymässä sivutoimiseksi yrittäjäksi, 15 000 euron vuosittainen liikevaihto ei välttämättä täyty. Tällöin alv-rekisteriin liittyminen ei ole pakollista.
Alv-vähennysten takia voit kuitenkin hyötyä alv-rekisteriin liittymisestä etenkin, jos liiketoimintaasi kuuluu alkuvaiheessa paljon arvonlisäverollisia hankintoja.
Kun kuulut alv-rekisteriin, voit vähentää ostojesi sisältämät alvit myyntiesi alveista.
Mikäli ostojesi sisältämän arvonlisäveron määrä on suurempi kuin myyntien sisältämä, Verohallinto maksaa erotuksen hyvityksenä tilillesi. Eli saat alv-palautusta.
Rekisteriin liittymällä varmistat samalla myös sen, ettet joudu takautuvasti maksamaan alveja kaikesta myynnistäsi, mikäli liikevaihto lipsahtaakin yli 15 000 euron.
On hyvä huomata, että erilaiset liiketoiminnat voivat velvoittaa yritystä rekisteröitymään alv-velvolliseksi erikseen. Tällainen tilanne voi esimerkiksi tulla, mikäli harjoitat kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamista tai toimit esiintyvänä taitelijana yrityksesi kautta. Alv-velvollisuus voi syntyä myös, mikäli ostat kansainvälisesti tuotteita tai palveluita (käännetty verovelvollisuus), mutta yrityksesi toiminta on näiden hankintojen osalta arvonlisäverotonta.
Mikä on arvonlisäveron alarajahuojennus ja miten se lasketaan?
Arvonlisäveron alarajahuojennus on pienyrittäjille suunnattu veroetu.
Mikäli yrityksesi kuuluu alv-rekisteriin, mutta sen liikevaihto jää tilikauden aikana alle 15 000 euron, saat haettua verottajalta takaisin kaikki maksamasi arvonlisäverot.
15 000–30 000 euron liikevaihdolla saat takaisin osan maksetuista arvonlisäveroista – tällöin kyseessä on niin sanottu osittainen huojennus, joka lasketaan seuraavalla kaavalla:
Huojennusta voit luonnollisesti saada vain silloin, kun myynteihisi kuuluva arvonlisävero on suurempi kuin ostoihin sisältyvä alv.
Tilikausi, joka on pidempi tai lyhyempi kuin oletettu 12 kuukautta, on muistettava muuntaa liikevaihto vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa.
Tilikauden aikana arvonlisäverot maksetaan normaalisti, ja alarajahuojennustietojen ilmoittamisen ajankohta riippuu verokauden pituudesta:
- Mikäli verokautesi on kuukausi, ilmoitat tiedot tilikauden viimeisen kuukauden alv-ilmoituksella,
- neljännesvuotisilmoittajat antavat tiedon kalenterivuoden viimeisen neljänneksen ilmoituksella &
- vuosimenettelyssä olevat antavat alv-ilmoituksen kalenterivuodelta eli viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.
Arvonlisäveron alarajahuojennus ei tule tilille automaattisesti, vaan se pitää muistaa itse hakea OmaVerossa – ellei sinulla sitten ole kirjanpitäjää, joka voi hoitaa asian puolestasi.
Kirjanpitäjä tietää automaattisesti myös sen, mitkä verot ja myynnit otetaan huomioon alv:n alarajahuojennusta laskettaessa ja mitkä jäävät sen ulkopuolelle.
Mitä tarkoittaa arvonlisäverosta vapautettu toiminta?
Lähes kaikkien tavaroiden ja palveluiden myynti on arvonlisäverotuksen alaista toimintaa, mutta joitakin poikkeuksia on olemassa.
Jotkut liiketoiminnot jäävät kokonaan arvonlisäverotuksen ulkopuolelle, ja mikäli yritys myy pelkästään niitä, se ei voi liittyä alv-rekisteriin.
Tavanomaisimpia alv:n ulkopuolisia liiketoiminnan osa-alueita ovat muun muassa:
- terveyden, sairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelut,
- vakuutus- ja rahoituspalvelut,
- osakehuoneistojen ja kiinteistöjen myynti,
- yleissivistävät ja ammatilliset koulutuspalvelut sekä
- esiintymispalkkiot.
Arvonlisäverotuksen ulkopuolelle jäävät toiminnot erityispiirteineen on lueteltu yksityiskohtaisesti arvonlisäverolaissa.
Miten, milloin ja missä arvonlisävero maksetaan?
Arvonlisävero on niin sanottu oma-aloitteinen vero, jonka ilmoitat ja maksat Verohallinnon OmaVero-palvelussa ilman erillistä verottajalta saapuvaa laskua.
Jos sinulla kuitenkin on kirjanpitäjä, hän laskee maksettavaksesi tulevan arvonlisäveron toimittamiesi tositteiden ja kuittien perusteella.
Tämän jälkeen saat kirjanpitäjältäsi alv-laskun maksettavaksi. Voit halutessasi myös valtuuttaa tilitoimiston tekemään alv-ilmoituksen puolestasi.
Yleensä arvonlisäverot maksetaan kuukausittain, ja eräpäivä on tällöin kunkin kuukauden 12. päivä (tai sitä seuraava arkipäivä, mikäli 12. päivä on lauantai tai pyhäpäivä).
Alvit ilmoitetaan ja tilitetään viimeistään verokuukautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä. Esimerkiksi marraskuun alvit on ilmoitettava 12. tammikuuta mennessä.
Voit kuitenkin halutessasi hakeutua pidemmän verokauden piiriin pienen liikevaihdon perusteella.
- Alle 30 000 euron vuosittaista liikevaihtoa tekevät yrittäjät voivat ilmoittaa ja maksaa arvonlisäverot vain kerran vuodessa.
- Alle 100 000 euron liikevaihdolla alvit voi ilmoittaa neljännesvuosittain.
Verokauden pidentäminen saattaa joissain tapauksissa tuoda yritykselle kassanhallinnallisia etuja. Pidempi verokausi mahdollistaa sen, että yritys saa pitää myynneistä kertyneen arvonlisäveron itsellään pidemmän aikaa, jolloin rahoitusmielessä kassassa on väliaikaisesti enemmän rahaa. Toisaalta pidemmän verokauden myötä ostojen arvonlisäveron vähentäminen ja mahdolliset arvonlisäveron palautukset kestävät pidempään. Yritykselle sopivin arvonlisäverokausi tulee aina arvioida tapauskohtaisesti.
Verokauden muutosta voi hakea OmaVeron kautta. Muutoksen jälkeen Verohallinto lähettää ilmoituksen verokaudesta ja tiedon, mistä alkaen uusi verokausi on voimassa. Siihen asti toimitaan voimassa olevan verokauden mukaisesti. Pidempi verokausi tulee voimaan hakemusta seuraavan vuoden alusta. Mikäli pidennetyn verokauden liikevaihtoraja ylittyy, siitä pitää ilmoittaa Verohallinnolle viipymättä.
Jos verokautta muutetaan lyhyemmäksi, lyhyempi verokausi tulee voimaan hakemusta seuraavan lyhyemmän verokauden alusta. Huom! Muutosta edeltäviltä vanhan verokauden kuukausilta pitää antaa ilmoitus ja maksaa verot jo ennen vanhan verokauden mukaista määräpäivää.
Jälkikäteen tehtynä muutosta voi kuitenkin hakea vasta siinä vaiheessa, kun liiketoiminnan aloittamisesta tai edeltävästä muutoksesta on kulunut vähintään vuosi.
Maksuperusteinen vai suoriteperusteinen arvonlisäveron tilitys?
Suoriteperusteinen arvonlisäveron tilitys on yleisin tapa ja pääsääntö. Suoriteperusteisessa arvonlisäveron tilityksessä myyntien ja ostojen arvonlisäverot käsitellään sen mukaisesti, kun hyödyke tai palvelu on toimitettu asiakkaalle. Vastaavasti ostojen osalta vähennysoikeus suoriteperusteisessa arvonlisäverotuksessa tulee sen perusteella, kun tavara tai palvelu saadaan, ei sen mukaan, kun lasku maksetaan.
Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys tarkoittaa sitä, että arvonlisävero tilitetään sen mukaan, milloin raha liikkuu. Myynnistä tilitetään arvonlisävero siis sen mukaan, kun asiakas maksaa ja vastaavasti ostojen arvonlisävero vähennetään sen mukaan, kun hankinnat maksetaan. Jos laskutusmyyntiin valitsee maksuperusteisen arvonlisäveron tilityksen, sitä pitää soveltaa johdonmukaisesti myös ostolaskuihin.
Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys on kaikille yritykselle mahdollinen, jos yrityksen liikevaihto on alle 500 000 €.
On tärkeä myös huomata, että tämä on Suomen sisäistä lainsäädäntöä, joten ulkomaan kauppaan maksuperuste ei sovellu.
Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys hyödyttää esimerkiksi yritystä, jonka myyntilaskujen maksuajat ovat pitkät. Silloin myyneistä tilitetään arvonlisävero vasta, kun maksu myynnistä saadaan. Maksuperusteisesta voi hyötyä myös yritykset, joilla on vähän ostoja, kuten palveluyritykset. Tyypillinen esimerkki on pieni konsulttitoimisto, jolle maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys voisi sopia.
Miten alv merkitään laskuun?
Kun teet asiakkaallesi laskun, siitä tulee muiden pakollisten tai kevennettyjen laskumerkintöjen ohessa aina ilmetä:
- minkä alv-verokannan tuotteita tai palveluita olet myymässä &
- mikä on veroton hinta ja arvonlisäveron osuus kokonaishinnasta.
Yksityishenkilöille myytäessä ja markkinoitaessa arvonlisävero sisällytetään kuluttajalle ilmoitettavaan hintaan.
Yritysten välisessä kaupankäynnissä hinnat puolestaan ilmoitetaan tyypillisesti ilman alv:n osuutta. Tämä johtuu siitä, että ostajayritys voi vähentää verottoman hinnan päälle tulevan arvonlisäveron. Eli alv ei jää ostajan kuluksi – toisin kuin kuluttaja-asiakkaalla. Alv-velvollisen laskussa pitää silti muistaa olla arvonlisävero eriteltynä.
Miten alv:n osuus lasketaan verottomasta tai verollisesta hinnasta?
Arvonlisäveron laskukaavat
Kirjanpito-ohjelmat ja -sovellukset ilmoittavat sinulle suoraan arvonlisäveron osuuden antamiesi hintatietojen ja verokantojen perusteella.
Alla kuitenkin muistinvirkistykseksi laskukaavat, joissa on käytetty esimerkkinä 24 prosentin arvonlisäverokantaa.
Arvonlisäveron määrän laskeminen verottomasta hinnasta
- Veroton hinta 1000 € x 0,24 = hintaan lisättävän alv:n määrä 240 €
Verollisen hinnan laskeminen verottomasta hinnasta
- Veroton hinta 1000 € x 1,24 = verollinen hinta 1240 €
Arvonlisäveron määrän laskeminen verollisesta hinnasta
- Verollinen hinta 1000 € x 24 / 124 = hintaan sisältyvän alv:n määrä 193,55 €
Verottoman hinnan laskeminen verollisesta hinnasta
- Verollinen hinta 1000 € / 1,24 = veroton hinta 806,45 €
Miten toimia arvonlisäveron maksuvaikeuksien kohdalla?
Jos yritys ei pysty maksamaan arvonlisäveroa määrätyssä ajassa, voi arvonlisäveron maksulle saada lisäaikaa hakemalla maksujärjestelyä. Maksujärjestelyyn kuuluvaa veroa ei laiteta ulosottoon, jos yritys noudattaa maksujärjestelyssä sovittuja ehtoja. Voimassa olevan maksujärjestelyn aikana yritystä ei myöskään tämän takia poisteta ennakkoperintärekisteristä eikä maksujärjestelyyn sisältyvää verovelkaa julkaista verovelkarekisterissä tai protestilistalla.
Maksujärjestelyä pitää hakea omatoimisesti ja sen hakeminen on mahdollista, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
- Maksuvaikeudet ovat tilapäisiä
- Mahdollisten aiempien maksujärjestelyiden verot on maksettu
- Veroja ei ole ulosotossa
- Veroilmoitukset sekä tulorekisteriin annettavat ilmoitukset on annettu
Verohallinto voi kuitenkin hylätä maksujärjestelypyynnön, jos yrityksellä on ollut useita perättäisiä maksujärjestelyjä.
Aina maksujärjestelyn hakeminen ei ole välttämätöntä. Vero voidaan vielä maksaa siinä vaiheessa, kun siitä tulee maksukehotus. On syytä huomata, että Verohallinto ei lähetä erillistä maksukehotusta, vaan se on osa yhteenvetoa verojen maksutilanteesta. Myöhässä olevasta verosta lähetetään 1–3 maksukehotusta tilanteesta riippuen, ennen kuin vero menee ulosottoon. Jos verot ovat menossa ulosottoon, siitä on ilmoitus maksukehotuksessa.
Lopuksi
Vaikka arvonlisäverotuksen olennaisimmat perusasiat on helppo omaksua, yrittäjän arjessa törmäät hyvin nopeasti myös alv:hen liittyviin poikkeuskäytäntöihin ja askarruttaviin kysymyksiin:
- Mitä ovatkaan edustusmenot, jotka ovat arvonlisäverotuksessa kokonaan vähennyskelvottomia?
- Miten alv-asiat hoituvat ulkomaankaupassa?
- Mitä asioita ei lasketa mukaan liikevaihtoon alv:n alarajahuojennusta haettaessa?
- Mitä tarkoittaa käännetty arvonlisäverovelvollisuus rakennusalalla?
Ja niin edespäin.
Näissä ja kymmenissä muissa kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä sinua auttaa kirjanpitäjäsi. Yrittäjänä sinulla on käytössäsi vain rajallinen määrä tunteja, ja ne ovat pääsääntöisesti mukavampi kuluttaa omaan ydintyöhön kuin arvonlisäverolain ja Verohallinnon syventävien ohjeiden tankkaamiseen.
